Filosofia valinnaisina opintoina, 0–120 op

Osaamistavoitteet

Filosofian opinnoilla opiskelija voi tukea ja täydentää muita opintojaan ja intressejään monella eri tavalla. Filosofian opintokokonaisuudet on suunniteltu niin, että opiskelija oppii tuntemaan filosofian perinteen sekä sen keskeisiä ongelmia ja teorioita. Opiskelija oppii tunnistamaan filosofisia sitoumuksia myös näennäisesti ei-filosofisissa tieteellisissä, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa näkemyksissä ja käytännöissä. Hän osaa tarkastella ihmistä ja maailmaa koskevia kysymyksiä kriittisesti ja abstraktisti, sillä tavoin kuin filosofian perinteessä ja alan tutkimuksessa tehdään. Hän on myös kehittänyt emotionaalis-eettistä osaamistaan: rohkeutta esittää argumentteja kantojensa puolesta ja kykyä nähdä oman osaamisensa rajoja ja kestää tietämättömyyttä sekä kykyä erottaa omista näkemyksistään perusteltavissa oleva aines siitä, mitä ei voi perustella.

Sisältö

Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, esimerkiksi tiedon, olemisen, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat tietenkin kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin tätä pohdintaa systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti.

Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden. Tämän vuoksi opinnoissa opiskelija perehdytetään laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään. Filosofian perinteisiä pääalueita ovat olleet metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintojen sisältöön.

Filosofiassa painotetaan oman tradition merkitystä enemmän kuin muissa tieteissä. Siksi filosofianhistoriallinen näkökulma ja filosofian historian tutkimus ovat keskeisiä myös alan tutkimuksessa. Vaikka filosofia muodostaa oman, muista tieteistä erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin. Tieteenfilosofia tutkii tieteiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Yhteiskuntafilosofialla on ilmeinen yhteys yhteiskuntatieteisiin. Ihmismielen filosofinen tutkimus on lähellä psykologiaa. Suuri osa nykyisestä logiikan alan tutkimuksesta kuuluu pikemminkin matematiikkaan tai tietojenkäsittelytieteeseen kuin filosofiaan. Logiikan historia ja filosofiseksi logiikaksi kutsuttu logiikan alue sekä kielifilosofia ovat kuitenkin filosofian alueita. Vaikka formaalia logiikkaa ei voikaan enää pitää varsinaisesti filosofian osa-alueena, sitä käytetään filosofiassa yhä välineenä selkeyttämään merkityksiä, käsitteitä ja teorioita.

Arviointi

Numerolla 1-5.

Edellytykset

Filosofia aineenopettajan toisena opetettavana aineena: opiskelijan on suoritettava perus- ja aineopintokokonaisuudet, yht. 60 op.

avaa kaikki

Filosofia valinnaisina opintoina

Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille valinnaisina opintoina tarjottava kokonaisuus. Saadakseen kokonaismerkinnän opiskelijan tulee suorittaa vähintään 15 op.
Aineopinnot 35–65 op
FILA2 Nykyajan filosofia, 5 op
FILA3 Klassikot, 5 op
Valinnaiset aineopinnot 10–40 op
Suoritettava 2–8 allaolevaa
FILA6 Epistemologia, 5 op
FILA7 Metafysiikka, 5 op
FILA8 Etiikka, 5 op
FILA10 Mielenfilosofia, 5 op
FILA12 Kielifilosofia, 5 op
FILAPRO Proseminaari, 5 op
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta