Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma. Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja muiden opiskelijoiden työpapereiden kommentoimista.

Opintojakso (10 op) koostuu:

- Valmennusseminaarista

- Työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä

- Harjoitteluraportista

- Harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Palauteseminaareja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla noin kerran kuussa. Seminaareihin ilmoittaudutaan kurssin moodlessa.

*

Valmennusseminaarin 20.1.2017 Väinö Linna -sali ohjelma

10.15 - 10.45 Asiantuntijuus, työelämävalmiudet ja harjoittelun raportoiminen (Hanna Ojala)

10.45 – 11.30 Harjoittelun käytännöt (Johanna Elo)

11.30 – 12.30 Tauko

12.30 – 13.15 Harjoittelupaikka haussa? Osaamisen tunnistamisesta työnhaun viestintään (hakemus ja cv) (työelämäasiantuntijat Terhi Erkkilä ja Reeta Lehmusoksa, Tampereen yliopiston opintopalvelut)       

13.15 – 14.00 Opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta:

Tampereen yliopisto (Emppu Nurminen)

Suomen Punainen Risti (Maaria Kuitunen)

Harjoittelun valmennusseminaariin (20.1.2017 klo 10-14) ilmoittautuminen NettiOpsussa. Palauteseminaareihin ilmoittaudutaan harjoittelun moodle-alueen kautta.

Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä, erityisesti monimuuttujametelmiä, käyttäviä gradun tekijöitä.

Kurssi koostuu kahdesta erikseen suoritettavasta osasta. Ensimmäinen osa koostuu menetelmien opettelusta ja harjoittelusta ja se suoritetaan II periodissa yhdessä Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin kanssa. Tämä opetus järjestetään tiistaisin klo 9-12 ajalla 18.10-13.12. Tästä osuudesta koostuu kurssin 3 opintopistettä.

Loput 2 opintopistettä suoritetaan III-IV periodissa torstaisin klo 9-12 ajalla 2.2.-30.3.. Tuolloin kukin työstää oman gradun analyysiä ja opettaja auttaa tarvittaessa. Tämä osuus ei siis sisällä varsinaista opetusta vaan omana analyysin työstä. Kurssi onkin tarkoitettu vain niille, jotka tekevät aktiivisesti oman gradun analyysiä.

Nämä kaksi osaa muodostavat siis kurssin Gradu-kvantimetodikurssin (SOSM5.1). Vaihtoehtoisesti Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin 3 opintopisteen osuuden voi täydentää kyseisen kurssin yhteydessä harjoitustyöllä, jolloin muodostuu suoritus SOSM5.1. kohtaan kurssista Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin.

Ilmoittaudu sille kurssille, josta haluat tehdä suorituksen loppuun, eli saada lopullisen merkinnän, 11.10 mennessä.

III-IV periodin opetuspäivät ovat:

2.2., 9.2., 16.2., sekä 3 kertaa erikseen sovittavina torstaina tämän jälkeen niin että viimeinen kokoontumiskerta on viimeistään 30.3.

Edeltävät opinnot: Pakolliset: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.

Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Tämän lisäksi Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan keväällä III periodilla. 

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.

Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.

Aikataulu:

18.10. Suoritusohjeet, maaryhmät, syntaksin käyttö (Satu Ojala), Työhön sitoutuminen (Tiina Saari)

25.10. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, faktorianalyysi (Katri-Maria Järvinen)

1.11. Mikä tekee prekaarin työntekijän? Varianssianalyysi I (Satu Ojala)

8.11. Työ ja perhe, Varianssianalyysi II (Miia Ojanen)

15.11. Työajat, Lineaarinen regressioanalyysi (Jouko Nätti)

22.11. Perhetilanne ja työmarkkina-asema, Logistinen regressioanalyysi (Laura Peutere)

*** Gradumetodikurssilaisten osuus päättyy

29.11. Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin suorittavat työstävät harjoitustöitä, kertaavat menetelmiä (Jouko Nätti)

13.12. Päättöseminaari, harjoitustöiden esittäminen maaryhmittäin (kaikki opet)

***

HUOM!! Molemmat kurssit suorittaville: ti 29.11. iltapäivällä klo 13.00-16.45 järjestetään kansainvälisen ajankäyttötutkijoiden workshopin avoimet luennot, johon kuuluvat kiinnostavat yleisluennot:

Time Use Survey Open Guest Lectures, room Linna K113

13.00 – 13.15 Welcome to the Workshop, Professor Jouko Nätti, Introduction to Time Use Survey, Senior Researcher Hannu Pääkkönen, Statistics Finland

13.15 – 14.15 Working Time and what Time Use Data Can Reveal, Professor Laurent Lesnard, Paris Sciences Po, visiting professor at YKY 2016–2017

14.15 – 14.45 Coffee

14.45 – 15.45 Family Time Use, Associate Professor Man Yee Kan, University of Oxford, Centre for Time Use Research

15.45 – 16.45 Patterns of Leisure Time, Professor Ignace Glorieux, Vrije Universiteit Brussel

**** Olisi erittäin suositeltavaa osallistua näihin ajankäyttöworkshopin yleisluentoihin: niissä esitellään erään keskeisein kvantitutkimuksen sovelluksia ja kiinnostavia tuloksia, tarjoaa myös graduaiheita!

Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.

Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Jos ilmoittautuneita on kovin paljon enemmän kuin kurssilla paikkoja (tietokoneita), valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.

Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.

Ohjelma:

Maanantaisin klo 12–14

Perjantaisin klo 10–12

ma 17.10. Matti Hyvärinen: Haastattelu tutkimuksessa ja yhteiskunnassa (Linna 4013)

pe 21.10. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu (Linna 5026)

ma 24.10. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu (Linna 4013)

pe 28.10. Laura Huttunen: Haastattelu ja etnografinen ote (Linna 5026)

ma 31.10. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu (Linna 4013)

pe 4.11. Hannele Palukka: Ryhmähaastattelu (Linna 5026)

ma 7.11. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevien haastattelu (Linna 4013)

pe 11.11. Jenni Kuoppa: Kävelyhaastattelu (Linna 5026)

ma 14.11. Tuija Koivunen: Asiantuntijahaastattelu, sukupuoli ja valta (Linna 4013)

pe 18.11. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu & Juho Karvinen: Verkkohaastattelu (Linna 5026)

ma 21.11. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana (Linna 4013)

pe 25.11. Piia Roos: Lapsen haastattelu (Linna 5014)

ma 28.11. Anitta Kynsilehto & Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu (Linna 5014)

pe 2.12.  Pia Koivunen: Historiallinen muistitietohaastattelu (Linna 5014)

Kurssi rakentuu johdantoluennosta, tekstimateriaaliin perehtymisestä, ryhmäkeskusteluista ja loppuesseen kirjoittamisesta. Kurssilla perehdytään opettajan kanssa sovittaviin teoreettisiin teksteihin, joita työstetään ryhmässä sekä omakohtaisessa kirjallisessa työssä.

Kurssi koostuu luennoista, ryhmätöistä ja seminaarista.

Kurssille SOSM6.2 valitaan enintään 20 sosiaalipsykologian maisteriopiskelijaa.

Kurssilla on läsnäolovelvollisuus. Poissaolo keskeyttää kurssin suorittamisen.

SOSM6.2-kurssi on sosiaalipsykologian maisteritason opetusta. Se suoritetaan neljän hengen ryhmissä. Ryhmät saavat luennoilla tietomateriaalin, jota ne käyttävät työskentelyssään. Opiskelijat kirjoittavat ryhmätyönä antamastani aiheesta raportit ja laativat niiden pohjalta ryhmäesitykset. Ryhmä on toimija, joka saa arvosanan suorituksestaan eli kunkin ryhmän kaikki jäsenet saavat saman arvosanan. Ryhmien työskentelyn pitää olla vertailukelpoista ryhmätöissä käytettävän tietomateriaalin antaman kompetenssin osalta, joten tärkeää, että jokainen opiskelija kuuntelee jokaisen luennon. Ryhmän jäsenen poisjäänti luennolta heikentää ryhmän kompetensseja tehtävien suorittamisessa. Opettajaresurssien vuoksi kurssille voidaan ottaa enintään viisi ryhmää eli yhteensä 20 opiskelijaa. Jos hakijoita on tätä enemmän, valitaan ensisijaisesti ne opiskelijat, jotka sitoutuvat läsnäoloon luennoilla, ja toinen kriteeri on opintojen vaihe. Kurssille hakuvaiheessa eli viimeistään 5.9.2016 opiskelijat ilmoittavat sähköpostitse Irmeli Järventielle sitoutumisestaan opetukseen.

Seminaari koostuu kahdesta osasta: suomennettavan tiedekirjan sisällöllisistä ja kääntämisteknisistä luennoista ja suomennostiimiin osallistumisesta yhteisseminaareineen (5 op) sekä kirjaan ja siihen liittyvään muuhun materiaaliin perustuvasta seminaarityöstä ja sen pohjalta laaditusta, Alusta!-verkkolehdessä julkaistavasta artikkelista (5 op). Opiskelija voi suorittaa joko ensimmäisen osan tai koko 10 op:n kokonaisuuden.

Kurssille ilmoittautuneista valitaan enintään 20 opiskelijaa.
Huom! Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 23.9. asti.

Opetus perjantaisin 8.30-12.00 ls. Pinni A1081, ks. tarkemmat tiedot https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=34454

Kurssille ilmoittautuneista valitaan enintään 20 opiskelijaa, jotka jaetaan 4-5 monitieteiseen käännöstiimiin niin, että kunkin vetäjänä toimii käännöstieteen opiskelija. Osuuskunta Vastapaino julkaisee kirjasuomennoksen keväällä 2017.

Opintojakson suoritusmerkintävaihtoehdot ovat seuraavat:

Taloustieteen syventävät sovelluskurssit, KATTAS40

SOSM6.1 Sosiaalipolitiikan teoreettinen ajattelu

SOSM6.3 Sosiologinen ajattelu II

SOST10.1 Yhteiskuntateoria: keskeiset käsitteet ja nykyvirtaukset

SOST10.3 Sosiologian klassikot

Opiskelija voi kohdistaa suoritusmerkinnän haluamallaan tavalla ja myös jakaa 10 op:n suorituksen kahden eri kohteen kesken.

Kurssilla tehdään kirjallinen harjoitustyö.

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaaliantropologian opiskelijoille ja muille sellaisille sosiaalitieteiden maisteriopintoja suorittaville, jotka ovat aloittamassa tai joilla on työn alla etnografisella tutkimusotteella toteutettava pro gradu -tutkielmahanke.

Opetus järjestetään ja kurssilla suoritettava kirjallisuus valitaan siten, että se kytkeytyy kiinteästi kurssilaisten omiin tutkimushankkeisiin.

Opiskelijoilta vaadittavat suoritukset: aktiivinen osallistuminen opetukseen, kirjalliset tehtävät ja muut harjoitustyöt.

Seminaari on suunnattu syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille.

Keskeiset työskentelymuodot ovat yhteiset luennot ja niihin liittyvien tekstien lukeminen sekä näiden käsittely lukupiiriryhmissä.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.

Kurssilla tarkastellaan luovien menetelmien ja erilaisten aineistojen käyttöä sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Kurssin aikana pohditaan, kuinka esimerkiksi eriarvoisuutta voidaan tarkastella ja tutkia kuvallisin keinoin, fiktion avulla tai esim. tarinoiden välityksellä. Kurssin toteutuksessa keskeistä on kokemuksellinen ymmärtäminen ja yhdessä oppiminen.

Kurssi koostuu neljästä luennosta, seminaaritapaamisista ja välitehtävistä. Luennot pidetään Porissa ja luentoja seurataan samanaikaisesti Tampereella (Linna 5014). Seminaariryhmät (max 15 opiskelijaa/ryhmä) kokoontuvat Porissa ja Tampereella.

Luennot:

10.1. 2017 Johdanto luoviin menetelmiin (Eriikka Oinonen & Riikka Korkiamäki)

31.1.2017 Visuaaliset aineistot ja menetelmät (Riikka Korkiamäki & Riikka Turtiainen)

14.2.2017 Laululyriikka tekstiaineistona (Eriikka Oinonen)

28.2. 2017 Kehollisuus tutkimuksessa (Petri Hoppu)

Kurssi korvaa 5 op sosiaalityön maisteriopintojen opetussuunnitelman kohdasta STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat tai 5op kohdasta Sosiaalityön maisteriopintojen valinnaiset opinnot. Sosiaalitieteiden maisteriopinnoissa kurssi korvaa opetussuunnitelman kohdan SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät 5 op.

-maisteriopintojen syventävä kvalitatiivisten menetelmien kurssi

Laadulliseen tutkimukseen sisältyy monenlaisia traditioita ja lähestymistapoja, joista eräs on diskursiivinen tutkimus. Ongelmallista on, että myös diskursiivinen tutkimus jakautuu useammanlaisiin lähestymistapoihin. Kurssilla syvennetään käsitystä erilaisten laadullisen tutkimusasetelmien luonteesta ja harjoitellaan erilaisten diskursiivisten lähestymistapojen hyödyntämistä empiiristen aineistojen (esim. tekstit, haastattelut, luonnollinen aineisto) analyysissa.

Kurssi koostuu luennoista ja niillä tehtävistä harjoituksista, oheislukemistosta sekä harjoitustyöstä.

Kurssi sopii erityisesti opiskelijalle, joka soveltaa tai aikoo soveltaa diskursiivisia lähestymistapoja omassa pro gradu -tutkimuksessaan.

Ilmoittautuminen aukeaa 30.11. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen maisteritutkintoa tekevät opiskelijat

Kurssi johdattaa ymmärtämään, mikä asema jätteillä ja jätteiden tuotannolla on elämänmuotomme kannalta. Millä tapaa jäteinfrastruktuuri ja ylimäärän ulos sulkeminen takaa yhdessä olemisemme?

Kurssi koostuu luennoista, pienryhmätyöskentelystä ja esseistä.

Kurssi kokoontuu 7 kertaa kevään aikana. Ensimmäinen kokoontuminen on perjantaina 20.1. klo 15-17, Linna 5016.

(Muista tapaamisajankohdista voimme vielä neuvotella, mutta alustavasti ne ovat noin joka toinen perjantai klo 15-17 seuraavasti: 3.2., 17.2., 3.3, 17.3., 31.3. ja 7.4.)

Kurssilla luetaan sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion teoriaa ja muutosta koskevia tekstejä erityisesti hoivan tutkimuksen näkökulmasta. Luemme sekä klassikkotekstejä 80-luvulta alkaen, että uusinta kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta. Hoivan tutkimuksen ja teorioiden kautta päästään käsiksi moniin sosiaalipolitiikan keskeisimpiin kysymyksiin koskien esimerkiksi talouspolitiikkaa ja valtion roolia sosiaali- ja terveyspolitiikassa, mutta myös uudempiin teemoihin kuten globalisaatioon, maahanmuuttoon ja ruumiillisuuteen.

Lukuohjelmassa on jonkin verran avoimuutta, joten kurssin opiskelijoiden lukutoiveita on mahdollista ottaa jonkin verran huomioon. Kurssilla luetaan kirja Hoppania ym. Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä. (Gaudamus 2016) sekä englannin- ja suomenkielisiä artikkeleita.

Ensimmäisellä kerralla on luento teorian merkityksestä yhteiskuntatieteissä, ja lisäksi keskustelemme kurssin sisällöstä ja työskentelytavoista. Voimme myös tehdä muutoksia kurssin tapaamisajankohtiin, jos löydämme paremmin kurssilaisille sopivan yhteisen ajan. Muutoin noudatamme seuraavaa työskentelytapaa: Kurssi on lukuseminaari. Kaikki lukevat käsiteltävät tekstit ja osallistuvat aktiivisesti keskusteluun seminaaritapaamisissa. Jokaisella kerralla kaksi seminaarilaista esittelee luetut tekstit ja kirjoittaa lyhyen esittelyn moodleen jaettavaksi. Samoin keskustelusta kirjoitetaan yhteenveto moodleen.

Lukupiiri on tarkoitettu myös tohtoriopiskelijoille, ja myös muut tutkijat ovat tervetulleita osallistumaan.

Ohjelma

9.1. Eerika Finell: Mitä on sosiaalinen kognitio ja kokeellinen tutkimus?

16.1 Jari Hietanen: Sosiaaliset aivot ja niiden tutkiminen.

23.1 Eerika Finell: Eksplisiittinen ja implisiittinen sosiaalinen kognitio.

30.1 Johanna Kaakkinen: Kehollinen kognitio.

6.2 Minna Stenius: Mistä motivaatiossa on kyse?

13.2 Matti Heino: Käyttäytymisen muutos ja interventiotutkimus.

20.2. Aleksi Syrjämäki: Yksin jääminen satuttaa - hyljeksintä sosiaalisena ilmiönä ja tutkimuskohteena.

27.2 Eerika Finell: Esitykset ja tehtävän purku.

Opintopisteet jakautuvat kurssilla seuraavasti (suluissa vastaavat tuntimäärät):

a) Luennot 1 op (lähiopetus 24 h)

b) Luentopäiväkirja ja tiivistelmä: 2 op (54 h)

c) Ryhmätyö: 2 op (54 h)

Kurssilla perehdytään välittömään (kasvokkaiseen) sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sen perustavaan merkitykseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja muokkaamisessa. Tarkastelun kohteena on vuorovaikutusprosessi ihmisten yhteistoiminnan yhtenä keskeisenä, jaettua sosiaalista todellisuutta rakentavana ulottuvuutena.

Kurssilla tutustutaan keskustelunanalyyttiseen tutkimusprosessiin. Puhutun kielen ohella kurssilla kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen kehollisena toimintana ja tarkastellaan mm. katseen suuntautumista, sekä käsieleiden, tilankäytön ja kasvonilmeiden organisoitumista kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Kurssi sopii kaikille vuorovaikutusilmiöistä kiinnostuneille.

Kurssi koostuu luennoista, luentoihin liittyvistä harjoituksista, kotitehtävistä sekä lyhyestä ennakkotehtävästä. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen vaatii osallistumista luentoseminaareihin ja harjoituksiin, sekä kotitehtävien suorittamista.

Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta 26.2.2017 mennessä. Kurssille otetaan 16 osallistujaa. Jos osallistujien määrää joudutaan karsimaan, valintakriteerejä ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa opiskelu, sosiaalitieteen perusopintojen suorittaminen.

Mitä julkisella sosiologialla tarkoitetaan? Kuka on julkinen sosiologi? Miten sitä harjoitetaan? Kuinka sosiologi vaikuttaa yhteiskunnassa? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia perehtymällä julkista sosiologiaa koskeviin teksteihin ja käytäntöihin.

Opetusta ei järjestetä to 13.4.2017 (pääsiäinen).