Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien vastuuopettajat ja tenttien vastaanottajat lukuvuonna 2016-2017
Opintokokonaisuusmerkintä syventävistä opinnoista opintosuunnittain (ks. myös ohje kokonaismerkintöjen hakemisesta)
Ritva Nätkin /sosiaalipolitiikka
Atte Oksanen/sosiaalipsykologia
Turo-Kimmo Lehtonen/sosiologia
Marja Vehviläinen/sukupuolentutkimus
Laura Huttunen/sosiaaliantropologia
SOSM1 Orientoiva tutkielmaseminaari: seminaarin vetäjä (koordinaattori Jouko Nätti)
SOSM2 Tutkielmaseminaari: seminaarin vetäjä
SOSM3 Pro gradu -tutkielma: tutkielman ohjaaja
SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus: Hanna Ojala
SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät: valitun kurssin opettaja, essee-suorituksissa tutkielman ohjaaja
SOSM5.2 Etnografinen tutkimusprosessi: Laura Huttunen
SOSM6.1 Sosiaalipolitiikan teoreettinen ajattelu: Satu Ojala
SOSM6.2 Sosiaalipsykologinen ajattelu II: Irmeli Järventie
SOSM6.3 Sosiologinen ajattelu II: Turo-Kimmo Lehtonen (opetus klk 2017), tutkielman ohjaaja (essee-suoritukset)
SOSM6.4 Feministisen ajattelun traditiot: Marja Vehviläinen
SOSM6.5 Sosiaaliantropologian teoreettinen ajattelu: Laura Huttunen
SOSM6.6 Nuorisokysymyksen teoriahistoria: Päivi Honkatukia
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.
Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma. Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja muiden opiskelijoiden työpapereiden kommentoimista.
Opintojakso (10 op) koostuu:
- Valmennusseminaarista
- Työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä
- Harjoitteluraportista
- Harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Palauteseminaareja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla noin kerran kuussa. Seminaareihin ilmoittaudutaan kurssin moodlessa.
*
Valmennusseminaarin 20.1.2017 Väinö Linna -sali ohjelma
10.15 - 10.45 Asiantuntijuus, työelämävalmiudet ja harjoittelun raportoiminen (Hanna Ojala)
10.45 – 11.30 Harjoittelun käytännöt (Johanna Elo)
11.30 – 12.30 Tauko
12.30 – 13.15 Harjoittelupaikka haussa? Osaamisen tunnistamisesta työnhaun viestintään (hakemus ja cv) (työelämäasiantuntijat Terhi Erkkilä ja Reeta Lehmusoksa, Tampereen yliopiston opintopalvelut)
13.15 – 14.00 Opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta:
Tampereen yliopisto (Emppu Nurminen)
Suomen Punainen Risti (Maaria Kuitunen)
Harjoittelun valmennusseminaariin (20.1.2017 klo 10-14) ilmoittautuminen NettiOpsussa. Palauteseminaareihin ilmoittaudutaan harjoittelun moodle-alueen kautta.
Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä, erityisesti monimuuttujametelmiä, käyttäviä gradun tekijöitä.
Kurssi koostuu kahdesta erikseen suoritettavasta osasta. Ensimmäinen osa koostuu menetelmien opettelusta ja harjoittelusta ja se suoritetaan II periodissa yhdessä Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin kanssa. Tämä opetus järjestetään tiistaisin klo 9-12 ajalla 18.10-13.12. Tästä osuudesta koostuu kurssin 3 opintopistettä.
Loput 2 opintopistettä suoritetaan III-IV periodissa torstaisin klo 9-12 ajalla 2.2.-30.3.. Tuolloin kukin työstää oman gradun analyysiä ja opettaja auttaa tarvittaessa. Tämä osuus ei siis sisällä varsinaista opetusta vaan omana analyysin työstä. Kurssi onkin tarkoitettu vain niille, jotka tekevät aktiivisesti oman gradun analyysiä.
Nämä kaksi osaa muodostavat siis kurssin Gradu-kvantimetodikurssin (SOSM5.1). Vaihtoehtoisesti Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin 3 opintopisteen osuuden voi täydentää kyseisen kurssin yhteydessä harjoitustyöllä, jolloin muodostuu suoritus SOSM5.1. kohtaan kurssista Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin.
Ilmoittaudu sille kurssille, josta haluat tehdä suorituksen loppuun, eli saada lopullisen merkinnän, 11.10 mennessä.
III-IV periodin opetuspäivät ovat:
2.2., 9.2., 16.2., sekä 3 kertaa erikseen sovittavina torstaina tämän jälkeen niin että viimeinen kokoontumiskerta on viimeistään 30.3.
Edeltävät opinnot: Pakolliset: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)
Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.
Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.
Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Tämän lisäksi Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan keväällä III periodilla.
Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.
Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!
Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.
Aikataulu:
18.10. Suoritusohjeet, maaryhmät, syntaksin käyttö (Satu Ojala), Työhön sitoutuminen (Tiina Saari)
25.10. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, faktorianalyysi (Katri-Maria Järvinen)
1.11. Mikä tekee prekaarin työntekijän? Varianssianalyysi I (Satu Ojala)
8.11. Työ ja perhe, Varianssianalyysi II (Miia Ojanen)
15.11. Työajat, Lineaarinen regressioanalyysi (Jouko Nätti)
22.11. Perhetilanne ja työmarkkina-asema, Logistinen regressioanalyysi (Laura Peutere)
*** Gradumetodikurssilaisten osuus päättyy
29.11. Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin suorittavat työstävät harjoitustöitä, kertaavat menetelmiä (Jouko Nätti)
13.12. Päättöseminaari, harjoitustöiden esittäminen maaryhmittäin (kaikki opet)
***
HUOM!! Molemmat kurssit suorittaville: ti 29.11. iltapäivällä klo 13.00-16.45 järjestetään kansainvälisen ajankäyttötutkijoiden workshopin avoimet luennot, johon kuuluvat kiinnostavat yleisluennot:
Time Use Survey Open Guest Lectures, room Linna K113
13.00 – 13.15 Welcome to the Workshop, Professor Jouko Nätti, Introduction to Time Use Survey, Senior Researcher Hannu Pääkkönen, Statistics Finland
13.15 – 14.15 Working Time and what Time Use Data Can Reveal, Professor Laurent Lesnard, Paris Sciences Po, visiting professor at YKY 2016–2017
14.15 – 14.45 Coffee
14.45 – 15.45 Family Time Use, Associate Professor Man Yee Kan, University of Oxford, Centre for Time Use Research
15.45 – 16.45 Patterns of Leisure Time, Professor Ignace Glorieux, Vrije Universiteit Brussel
**** Olisi erittäin suositeltavaa osallistua näihin ajankäyttöworkshopin yleisluentoihin: niissä esitellään erään keskeisein kvantitutkimuksen sovelluksia ja kiinnostavia tuloksia, tarjoaa myös graduaiheita!
Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.
Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Jos ilmoittautuneita on kovin paljon enemmän kuin kurssilla paikkoja (tietokoneita), valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.
Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.
Ohjelma:
Maanantaisin klo 12–14
Perjantaisin klo 10–12
ma 17.10. Matti Hyvärinen: Haastattelu tutkimuksessa ja yhteiskunnassa (Linna 4013)
pe 21.10. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu (Linna 5026)
ma 24.10. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu (Linna 4013)
pe 28.10. Laura Huttunen: Haastattelu ja etnografinen ote (Linna 5026)
ma 31.10. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu (Linna 4013)
pe 4.11. Hannele Palukka: Ryhmähaastattelu (Linna 5026)
ma 7.11. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevien haastattelu (Linna 4013)
pe 11.11. Jenni Kuoppa: Kävelyhaastattelu (Linna 5026)
ma 14.11. Tuija Koivunen: Asiantuntijahaastattelu, sukupuoli ja valta (Linna 4013)
pe 18.11. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu & Juho Karvinen: Verkkohaastattelu (Linna 5026)
ma 21.11. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana (Linna 4013)
pe 25.11. Piia Roos: Lapsen haastattelu (Linna 5014)
ma 28.11. Anitta Kynsilehto & Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu (Linna 5014)
pe 2.12. Pia Koivunen: Historiallinen muistitietohaastattelu (Linna 5014)
Kurssi rakentuu johdantoluennosta, tekstimateriaaliin perehtymisestä, ryhmäkeskusteluista ja loppuesseen kirjoittamisesta. Kurssilla perehdytään opettajan kanssa sovittaviin teoreettisiin teksteihin, joita työstetään ryhmässä sekä omakohtaisessa kirjallisessa työssä.
Kurssi koostuu luennoista, ryhmätöistä ja seminaarista.
Kurssille SOSM6.2 valitaan enintään 20 sosiaalipsykologian maisteriopiskelijaa.
Kurssilla on läsnäolovelvollisuus. Poissaolo keskeyttää kurssin suorittamisen.
SOSM6.2-kurssi on sosiaalipsykologian maisteritason opetusta. Se suoritetaan neljän hengen ryhmissä. Ryhmät saavat luennoilla tietomateriaalin, jota ne käyttävät työskentelyssään. Opiskelijat kirjoittavat ryhmätyönä antamastani aiheesta raportit ja laativat niiden pohjalta ryhmäesitykset. Ryhmä on toimija, joka saa arvosanan suorituksestaan eli kunkin ryhmän kaikki jäsenet saavat saman arvosanan. Ryhmien työskentelyn pitää olla vertailukelpoista ryhmätöissä käytettävän tietomateriaalin antaman kompetenssin osalta, joten tärkeää, että jokainen opiskelija kuuntelee jokaisen luennon. Ryhmän jäsenen poisjäänti luennolta heikentää ryhmän kompetensseja tehtävien suorittamisessa. Opettajaresurssien vuoksi kurssille voidaan ottaa enintään viisi ryhmää eli yhteensä 20 opiskelijaa. Jos hakijoita on tätä enemmän, valitaan ensisijaisesti ne opiskelijat, jotka sitoutuvat läsnäoloon luennoilla, ja toinen kriteeri on opintojen vaihe. Kurssille hakuvaiheessa eli viimeistään 5.9.2016 opiskelijat ilmoittavat sähköpostitse Irmeli Järventielle sitoutumisestaan opetukseen.
Seminaari koostuu kahdesta osasta: suomennettavan tiedekirjan sisällöllisistä ja kääntämisteknisistä luennoista ja suomennostiimiin osallistumisesta yhteisseminaareineen (5 op) sekä kirjaan ja siihen liittyvään muuhun materiaaliin perustuvasta seminaarityöstä ja sen pohjalta laaditusta, Alusta!-verkkolehdessä julkaistavasta artikkelista (5 op). Opiskelija voi suorittaa joko ensimmäisen osan tai koko 10 op:n kokonaisuuden.
Kurssille ilmoittautuneista valitaan enintään 20 opiskelijaa.
Huom! Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 23.9. asti.
Opetus perjantaisin 8.30-12.00 ls. Pinni A1081, ks. tarkemmat tiedot https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=34454
Kurssille ilmoittautuneista valitaan enintään 20 opiskelijaa, jotka jaetaan 4-5 monitieteiseen käännöstiimiin niin, että kunkin vetäjänä toimii käännöstieteen opiskelija. Osuuskunta Vastapaino julkaisee kirjasuomennoksen keväällä 2017.
Opintojakson suoritusmerkintävaihtoehdot ovat seuraavat:
Taloustieteen syventävät sovelluskurssit, KATTAS40
SOSM6.1 Sosiaalipolitiikan teoreettinen ajattelu
SOSM6.3 Sosiologinen ajattelu II
SOST10.1 Yhteiskuntateoria: keskeiset käsitteet ja nykyvirtaukset
SOST10.3 Sosiologian klassikot
Opiskelija voi kohdistaa suoritusmerkinnän haluamallaan tavalla ja myös jakaa 10 op:n suorituksen kahden eri kohteen kesken.
Kurssilla tehdään kirjallinen harjoitustyö.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaaliantropologian opiskelijoille ja muille sellaisille sosiaalitieteiden maisteriopintoja suorittaville, jotka ovat aloittamassa tai joilla on työn alla etnografisella tutkimusotteella toteutettava pro gradu -tutkielmahanke.
Opetus järjestetään ja kurssilla suoritettava kirjallisuus valitaan siten, että se kytkeytyy kiinteästi kurssilaisten omiin tutkimushankkeisiin.
Opiskelijoilta vaadittavat suoritukset: aktiivinen osallistuminen opetukseen, kirjalliset tehtävät ja muut harjoitustyöt.
Seminaari on suunnattu syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille.
Keskeiset työskentelymuodot ovat yhteiset luennot ja niihin liittyvien tekstien lukeminen sekä näiden käsittely lukupiiriryhmissä.
Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.
General description
The lecture course provides social scientific perspectives on consumption from the fields of economic sociology, sociology and social psychology. The course is intended for both MA and PhD level students at the universities of Tampere, Turku and Jyväskylä.
Teachers:
Atte Oksanen (UTA)
Markus Kaakinen (UTA)
Lecturers:
Dr. Minna Autio (HU), Prof. Turo-Kimmo Lehtonen (UTA), Dr. Taru Lindblom (UTU), Prof. Atte Oksanen (UTA), Prof. Semi Purhonen (UTA), Prof. Olli Pyyhtinen (UTA), Dr. Mette Ranta (JYU), Prof. Pekka Räsänen (UTU) & Prof. Terhi-Anna Wilska (JYU)
19.10. at 12–16, Linna 5026–5027
Course opening: practical details (Atte Oksanen)
Pekka Räsänen: Consumption from the perspective of economic sociology
Taru Lindblom: Food consumption, status struggle and economic inequality
26.10. at 12–16, Linna Linna 5026–5027
Atte Oksanen: Debt problems and life-course transitions
Mette Ranta: Towards youth financial independence: Psychological and societal factors
2.11. at 12–16, Linna 4013
Minna Autio: Sustainability in consumption: goods, services and innovations
Semi Purhonen: Cultural stratification: Starting points and recent debates
9.11. at 12–16, Linna 5026–5027
Terhi-Anna Wilska: Consumption, necessities and excess
Turo-Kimmo Lehtonen & Olli Pyyhtinen: Consumption and waste
Details
Lectures are in Tampere and available as videos for students of Jyväskylä and Turku Universities.
Requirements for 5 ECTS
1) Lecture diaries in English or in Finnish (max 300 words/lecture, in total 2400 words)
2) Essays (max 3000 words including a reference list). Each lecture will include additional reading package (i.e. scientific articles). At least 3 articles should be used in the essay.
DL 25.11 (lecture diaries) & 9.12. (essays)
Lectures are in Tampere and available as videos for students of Jyväskylä and Turku Universities. Enrollment by sending email to markus.kaakinen@uta.fi
Kurssilla tarkastellaan luovien menetelmien ja erilaisten aineistojen käyttöä sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Kurssin aikana pohditaan, kuinka esimerkiksi eriarvoisuutta voidaan tarkastella ja tutkia kuvallisin keinoin, fiktion avulla tai esim. tarinoiden välityksellä. Kurssin toteutuksessa keskeistä on kokemuksellinen ymmärtäminen ja yhdessä oppiminen.
Kurssi koostuu neljästä luennosta, seminaaritapaamisista ja välitehtävistä. Luennot pidetään Porissa ja luentoja seurataan samanaikaisesti Tampereella (Linna 5014). Seminaariryhmät (max 15 opiskelijaa/ryhmä) kokoontuvat Porissa ja Tampereella.
Luennot:
10.1. 2017 Johdanto luoviin menetelmiin (Eriikka Oinonen & Riikka Korkiamäki)
31.1.2017 Visuaaliset aineistot ja menetelmät (Riikka Korkiamäki & Riikka Turtiainen)
14.2.2017 Laululyriikka tekstiaineistona (Eriikka Oinonen)
28.2. 2017 Kehollisuus tutkimuksessa (Petri Hoppu)
Kurssi korvaa 5 op sosiaalityön maisteriopintojen opetussuunnitelman kohdasta STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat tai 5op kohdasta Sosiaalityön maisteriopintojen valinnaiset opinnot. Sosiaalitieteiden maisteriopinnoissa kurssi korvaa opetussuunnitelman kohdan SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät 5 op.
-maisteriopintojen syventävä kvalitatiivisten menetelmien kurssi
Laadulliseen tutkimukseen sisältyy monenlaisia traditioita ja lähestymistapoja, joista eräs on diskursiivinen tutkimus. Ongelmallista on, että myös diskursiivinen tutkimus jakautuu useammanlaisiin lähestymistapoihin. Kurssilla syvennetään käsitystä erilaisten laadullisen tutkimusasetelmien luonteesta ja harjoitellaan erilaisten diskursiivisten lähestymistapojen hyödyntämistä empiiristen aineistojen (esim. tekstit, haastattelut, luonnollinen aineisto) analyysissa.
Kurssi koostuu luennoista ja niillä tehtävistä harjoituksista, oheislukemistosta sekä harjoitustyöstä.
Kurssi sopii erityisesti opiskelijalle, joka soveltaa tai aikoo soveltaa diskursiivisia lähestymistapoja omassa pro gradu -tutkimuksessaan.
Ilmoittautuminen aukeaa 30.11. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen maisteritutkintoa tekevät opiskelijat
Kurssi johdattaa ymmärtämään, mikä asema jätteillä ja jätteiden tuotannolla on elämänmuotomme kannalta. Millä tapaa jäteinfrastruktuuri ja ylimäärän ulos sulkeminen takaa yhdessä olemisemme?
Kurssi koostuu luennoista, pienryhmätyöskentelystä ja esseistä.
Kurssi kokoontuu 7 kertaa kevään aikana. Ensimmäinen kokoontuminen on perjantaina 20.1. klo 15-17, Linna 5016.
(Muista tapaamisajankohdista voimme vielä neuvotella, mutta alustavasti ne ovat noin joka toinen perjantai klo 15-17 seuraavasti: 3.2., 17.2., 3.3, 17.3., 31.3. ja 7.4.)
Kurssilla luetaan sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion teoriaa ja muutosta koskevia tekstejä erityisesti hoivan tutkimuksen näkökulmasta. Luemme sekä klassikkotekstejä 80-luvulta alkaen, että uusinta kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta. Hoivan tutkimuksen ja teorioiden kautta päästään käsiksi moniin sosiaalipolitiikan keskeisimpiin kysymyksiin koskien esimerkiksi talouspolitiikkaa ja valtion roolia sosiaali- ja terveyspolitiikassa, mutta myös uudempiin teemoihin kuten globalisaatioon, maahanmuuttoon ja ruumiillisuuteen.
Lukuohjelmassa on jonkin verran avoimuutta, joten kurssin opiskelijoiden lukutoiveita on mahdollista ottaa jonkin verran huomioon. Kurssilla luetaan kirja Hoppania ym. Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä. (Gaudamus 2016) sekä englannin- ja suomenkielisiä artikkeleita.
Ensimmäisellä kerralla on luento teorian merkityksestä yhteiskuntatieteissä, ja lisäksi keskustelemme kurssin sisällöstä ja työskentelytavoista. Voimme myös tehdä muutoksia kurssin tapaamisajankohtiin, jos löydämme paremmin kurssilaisille sopivan yhteisen ajan. Muutoin noudatamme seuraavaa työskentelytapaa: Kurssi on lukuseminaari. Kaikki lukevat käsiteltävät tekstit ja osallistuvat aktiivisesti keskusteluun seminaaritapaamisissa. Jokaisella kerralla kaksi seminaarilaista esittelee luetut tekstit ja kirjoittaa lyhyen esittelyn moodleen jaettavaksi. Samoin keskustelusta kirjoitetaan yhteenveto moodleen.
Lukupiiri on tarkoitettu myös tohtoriopiskelijoille, ja myös muut tutkijat ovat tervetulleita osallistumaan.
Ohjelma
9.1. Eerika Finell: Mitä on sosiaalinen kognitio ja kokeellinen tutkimus?
16.1 Jari Hietanen: Sosiaaliset aivot ja niiden tutkiminen.
23.1 Eerika Finell: Eksplisiittinen ja implisiittinen sosiaalinen kognitio.
30.1 Johanna Kaakkinen: Kehollinen kognitio.
6.2 Minna Stenius: Mistä motivaatiossa on kyse?
13.2 Matti Heino: Käyttäytymisen muutos ja interventiotutkimus.
20.2. Aleksi Syrjämäki: Yksin jääminen satuttaa - hyljeksintä sosiaalisena ilmiönä ja tutkimuskohteena.
27.2 Eerika Finell: Esitykset ja tehtävän purku.
Opintopisteet jakautuvat kurssilla seuraavasti (suluissa vastaavat tuntimäärät):
a) Luennot 1 op (lähiopetus 24 h)
b) Luentopäiväkirja ja tiivistelmä: 2 op (54 h)
c) Ryhmätyö: 2 op (54 h)
The forms of violence in civil wars are quite often more intensified and fatal than in traditional wars among states. Violence is present within the whole society and divides it into antagonist camps. Returning to peace after bloody civil war is therefore also more painful and complex. It takes time to recover from civil wars since the wounds are deeply engrained in the society and they dominate every day experiences among people. This course focuses on the ways to end violence after civil war and build up sustainable and just peace, ways to heal collective and individual trauma and reconstruct destroyed community but also damaged environment. The course examines from various thematic, but also disciplinary perspectives, challenges and obstacles of returning to peace after civil war. It is focused mostly on Finnish Civil War (1917), Irish civil wars and Middle Eastern cases. It offers multi- and inter-disciplinary focus by combining psychological, historical, peace studies and legal approaches.
Themes:
1) Mediation & peace processes
2) Reconciliation, trauma and remembering
3) Transitional justice & reconstruction
4) Refugees and forced displacement
Schedule:
16.1.2017 Marko Lehti (UTA): Introduction
19.1.2017 Pertti Haapala (History, UTA) –”From Chaos to Compromise. The Civil War 1918 and its aftermath in Finland”
23.1.2016 Jyrki Ruohomäki (TAPRI, UTA): “The politics of memory and re-membering in post-conflict Northern Ireland”
26.1.2017 Anne Heimo (University of Turku): “Coping with the Past: The 1918 Finnish Civil War”
30.1.2017 Jukka Kekkonen (University of Helsinki): “Political and legal repression after Finnish and Spanish civil wars. A comparative analysis.”
2.2.2017 Elise Feron (TAPRI, UTA) "Northern Ireland: Peace without Reconciliation?"
6.2.2017 Laura Huttunen (anthropology, UTA): "Missing persons and the transition to peace: Bosnia-Herzegovina and beyond"
9.2.2017 Tanja Tamminen (IOS, Germany): ”Kosovo – from dialogue to reconciliation”
13.2.2017 Roland Kostic: “Transitional Justice and Reconciliation in Bosnia-Herzegovina: Examining top-down approaches and bottom up response”
15.2.2017 Susanne Dahlgren (anthropology, UTA): “ Reconstruction of civil society after violent civil war: the case of Yemen”
20.2.2017 Anitta Kynsilehto (TAPRI): "Fleeing civil war: Syrians in exile"
23.2.2017 Armenak Tokjman (TAPRI, UTA) “Conflict transformation: examples from Syria”
27.2.2017 Bruno Lefort (TAPRI, UTA/ Montreal) “After Lebanese Civil war” (Skype lecture)
2.3.2017 Karim Maiche (TAPRI) “Partial Amnesty and the Confidence-Building in Post-Civil War Algeria”
6.3.2017 Raija-Leena Punamäki: “Traumatic war experiences and possibility of reconciliation: psychological aspects.”
9.3.2017 Aleksi Ylönen (Lisbon): "South Sudan: Endless Instability?"
13.3.2017. Frank Möller (TAPRI, UTA) Children of Rwanda
16.3.2017 Eeva Puumala (TAPRI): ”Refugees and asylum seekers: experiencing civil war from a distance”.
20.3.2017 Mahdi Abdile: “From democracy to perpetual chaos and improvement: The case of Somalia”
The course will take place on Mondays and Thursdays at 12-14, except:
Monday 30 January at 16-18
Monday 27 February at 16-18.
Wednesday 15.2.2017 at 12-14
Lectures 38h, literature given by lecturers and student workshops chaired by TAPRI phd-students.
Student write a lecture diary on the basis of lectures and given material.
Students participate to dialogic workshops (4 sessions, 2 hours each) facilitated by TAPRI’s PhD students in which target orientated questions are given beforehand and joint concluding statement are written jointly.
Course: open for all students but targeted specially for students at Faculty of Social Sciences.
Compensations:
Degree Programme in Social Sciences: SOSM7
Degree Programme in Politics (International Relations): POLKVS33 Peace and Conflict Research
Kurssilla perehdytään välittömään (kasvokkaiseen) sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sen perustavaan merkitykseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja muokkaamisessa. Tarkastelun kohteena on vuorovaikutusprosessi ihmisten yhteistoiminnan yhtenä keskeisenä, jaettua sosiaalista todellisuutta rakentavana ulottuvuutena.
Kurssilla tutustutaan keskustelunanalyyttiseen tutkimusprosessiin. Puhutun kielen ohella kurssilla kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen kehollisena toimintana ja tarkastellaan mm. katseen suuntautumista, sekä käsieleiden, tilankäytön ja kasvonilmeiden organisoitumista kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Kurssi sopii kaikille vuorovaikutusilmiöistä kiinnostuneille.
Kurssi koostuu luennoista, luentoihin liittyvistä harjoituksista, kotitehtävistä sekä lyhyestä ennakkotehtävästä. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen vaatii osallistumista luentoseminaareihin ja harjoituksiin, sekä kotitehtävien suorittamista.
Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta 26.2.2017 mennessä. Kurssille otetaan 16 osallistujaa. Jos osallistujien määrää joudutaan karsimaan, valintakriteerejä ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa opiskelu, sosiaalitieteen perusopintojen suorittaminen.
Mitä julkisella sosiologialla tarkoitetaan? Kuka on julkinen sosiologi? Miten sitä harjoitetaan? Kuinka sosiologi vaikuttaa yhteiskunnassa? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia perehtymällä julkista sosiologiaa koskeviin teksteihin ja käytäntöihin.
Opetusta ei järjestetä to 13.4.2017 (pääsiäinen).
Session overview 8th May
9.30-9.45: Health promotion as a complex intervention [outcome 1]
9.45-10.15: Developing health promotion interventions - theory [2, 3]
10.15-10.30: Development – intervention functions and content [2-3]
10.30-10.50 Coffee break
10.50-11.05: Implementation and intervention fidelity [4]
11.05-11.35: Group task
11.35-12.00 Feedback and key messages
Learning outcomes:
1. To explain why health promotion interventions are complex interventions.
2. To mention the key steps involved in developing health promotion interventions.
3. To explain the importance of using theory and evidence during intervention
development.
4. To explain why it is important to assess the implementation of health promotion
interventions.
Session overview 9th May
9.30-9.45: Introduction
9.45-10.00: Types of evaluation
10.00-10.25: Evaluation designs
10.25-10.45 Coffee break
10.45-11.15: Measures
11.15-11.25: Frameworks
11.25-11.55: Group task
11.55-12.15 Feedback and key messages
12.15: Evaluation questionnaire
Learning outcomes
1. To mention three types of evaluation and explain how they differ.
2. To mention three components of process evaluation and explain how they differ.
3. To explain the differences between mediators, moderators and confounders.
4. To explain why evaluation design and measures depend on the nature of the
intervention.
Kurssi (2 op) koostuu kahdesta seminaaripäivästä 8.-9.5. sekä ryhmätyöstä. Kurssin voi sisällyttää: