Periodit
(1.9.2014
– 24.10.2014)
(27.10.2014
– 19.12.2014)
(7.1.2015
– 13.3.2015)
(16.3.2015
– 31.7.2015)
Opettajat: Aalto, Forsberg, Haukkala, Kangas, Nyyssönen, Ojanen, Patomäki ja Peltonen
Kurssin koordinaattori: Nyyssönen
Ohjelma
To 4.9. Avaus (Forsberg)
Ke 10.9. Mitä pitäisi ajatella totuudesta? (Haukkala)
To 11.9. Käsitteiden määrittelystä - onko pakko määritellä? (Ojanen)
Ke 17.9. Ymmärtäminen ja selittäminen (Forsberg)
To 18.9. Pragmatismista kansainvälisissä suhteissa (Peltonen)
Ke 24.9. Historian uusi rooli kansainvälisessä politiikassa – onko sellaista? (Nyyssönen)
To 25.9. Lukuvuoden aloitusseminaari (ei luentoa)
Ke 1.10. Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys (Aalto)
To 2.10. Globaaleista sommitelmista ja hallinnallisuudesta (Kangas)
Ke 8.10 Minkälaista on hyvä tutkimus? (Patomäki) (klo 12-15, paneeli Telakalla 15.30-)
To 9.10. Teoria ja käytäntö kansainvälisessä politiikassa / ’ Roadshow’ (Haukkala)
Poikkeukset:
Heino Nyyssöselle sähköpostitse mahdollisimman pian!
Kurssi toteutetaan workshop-muotoisena.
Kurssi toteutetaan itsenäisenä kirjallisena harjoituksena. Osallistujat tuottavat tutkimuspaperin.
Tutkimuspaperin tavoite on osoittaa perehtyneisyys kansainvälisten suhteiden menetelmiin ja niiden hallinta, tiedon kriteerien arviointi valituissa menetelmissä ja valittujen menetelmien toteutuksen arviointi.
Tutkimuspaperissa käsitellään kolmea eri menetelmää ja esimerkkejä kustakin menetelmästä ja sen käytöstä jossakin julkaistussa kansainvälisten suhteiden alan tutkimuksessa. Valitut menetelmät ja niiden käytännön esimerkit esitellään yksitellen. Sen jälkeen menetelmät ja esimerkit analysoidaan tiedon kriteerien ja käytännön toteutuksen kautta.
Tarkemmat ohjeet:
POLKVS22 Methods Written exercise.pdf
Kurssi koostuu kolmesta osin päällekkäisestä jaksosta, jotka ovat opintosuunnan painopistealueiden mukaisia: maailmanpolitiikka (I-periodi), Eurooppa-tutkimus (II-periodi)ja rauhan- ja konfliktintutkimus (III-periodi). Opiskelija suorittaa oman suuntaumisensa mukaisen aloitusluennon lisäksi tämän painopistealueen muut kokoontumiskerrat (5), ja käy lisäksi muilta alueilta vähintään 5 kertaa sekä 5 vapaavalintaista seminaarikertaa, jotka voivat olla myös muiden tahojen järjestämiä aihepiiriä käsitteleviä seminaareja tai puhetilaisuuksia. Lisäksi opiskelija valitsee 4 artikkelia jotka suorittaa erikseen suullisesti ja valmistelee työseminaarin aihepiiristä pohdiskelevan esseen. Seminaarikerrat suoritetaan oppimispäiväkirjalla. Seminaarit koostuvat omien opettajien alustuksista, vierailuluennoista ja vierailuista. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on edelleen kehittänyt valmiuksiaan käydä edistynyttä tieteellistä keskustelua vähintään yhden erikoistumisalueen osalta mutta tuntee myös muiden erikoistumisalojen ongelmanasetteluja ja lähestymistapoja. Hän on saanut ajantasaisen kuvan alan viimeaikaisesta ja tekeillä olevasta tutkimuksesta ja tutkimusta tekevistä tahoista. Edeltävien opintojaksojen sekä tämän opintojakson seminaariesitysten ja artikkelijulkaisujen pohjalta opiskelija osaa rakentaa omaa tutkimustyötään tukevan kirjallisuuskatsauksen.
Ohjelma
Niille, jotka jo paikalla:
29.8. EU-Russia Relations Now: Perceptions and Perspectives (EUR) Venue: Paavo Koli Hall, Pinni A
Time: 9.30 – 10 Coffee and tea, 10 – 11.30 Debate open for the public
Introductions by Larisa Deriglazova, Vadim Kononenko, Irina Busygina, Andrey Makarychev
and Tom Casier
1.9. Aloitus (kaikille) klo 12
I periodi ”Maailmanpolitiikka”
8.9. Saara Särmä: Feministisiä näkökulmia maailmanpolitiikkaan ja ydinasevarusteluun
15.9. Christer Pursiainen & Tuomas Forsberg: Ulkopolitiikan tutkimus
22.9. Pertti Alasuutari: Maailmanyhteisö sosiologisena ilmiönä
29.9. Heino Nyyssönen: Nationalismi maailmanpolitiikassa
6.10. Juha Auvinen: (EUR) EU:n vahvuudet ja heikkoudet kansainvälisenä toimijana: näkemys EU-byrokratian sisältä (ECHO)
13.10. Tuomas Forsberg: Status kansainvälisessä politiikassa
27.10. Ted Hopf: Identiteetti ja maailmanpolitiikka (Paavo Koli -sali)
II-periodi ”Eurooppa-politiikka”
3.11. Hanna Ojanen: EU-tutkimuksen tila (Eurooppa-politiikan aloitus)
10.11. Pinja Lehtonen (tutkija): FastPass –tutkimushanke (automatisoitu rajanvalvonta Euroopassa)
17.11. Juhana Aunesluoma (Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja, HY): Iso-Britannia ja EU
24.11. Nina Nordström (yksikön päällikkö, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö, UM): YK:n vuosituhattavoitteet, ihmisoikeudet ja EU
1.12. Marikki Stocchetti (Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri): EU:n kehityspolitiikan tutkimus
8.12. Sinikukka Saari (vanhempi tutkija, UPI): Jäätyneet konfliktit Euroopassa
III periodi ”Rauhan- ja konfliktintutkimus”
Poikkeukset:
Kevään ensimmäinen, kaikille yhteinen kokoontuminen on keskiviikkona 14.1.2015 klo 12-14 seminaarihuoneessa Pinni A4060 (erityisen tärkeä I-seminaariin tulijoille).
Kansainvälisen politiikan tulevan lukuvuoden graduseminaareihin pitää kaikkien (myös jatkajien) ilmoittautua e-lomakkeella 31.5.2014 mennessä.
Ilmoittautumista pyydetään myös jatkajilta ja niiltä, jotka aikovat aloittaa seminaarin vasta keväällä 2015. Seminaari jaetaan temaattisesti kahteen tai usempaan ryhmään ilmoittautumisten perusteella.
Kaupunki aukioineen ja katuineen on modernin yhteiskunnan, politiikan ja demokratian keskeisimpiä julkisia tiloja, jonka käytöstä ja hallinnasta on vuosisatojen kuluessa jatkuvasti kamppailtu, viimeksi muun muassa Arabikevään vallankumousten ja Occupy Wall Street -liikkeen yhteydessä. Niin yhteiskunnalliselta kuin tutkimukselliseltakin kannalta on erityisen kiinnostavaa ja tärkeää suunnata huomio niihin ajallisiin, tilallisiin, teknologisiin ja oikeudellisiin ehtoihin, jotka sekä avaavat että rajaavat mahdollisuuksia näyttäytyä, tulla nähdyksi ja toimia poliittisesti julkisessa kaupunkitilassa.
Tällä kurssilla kaupunkitilan politiikkaa lähestytään usean tieteenalan näkökulmasta. Kurssin pohdinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten yhä läpikotaisempi teknologiavälitteisyys, syvenevä globalisoituminen, muuttuvat osallistumisen odotukset ja kaupallistuminen muuttavat nykyisten kaupunkitilojen luonnetta. Kysymme, millaiset intressit määrittävät kaupunkitilojen rakentumista, millaista toimintaa ne mahdollistavat ja ehkäisevät, millaista politiikan pelitilaa tästä syntyy, ja millaisia – jopa radikaaleja – julkisten tilojen käyttöjä kansalaiset ja kansalaisliikkeet ovat viime vuosina visioineet ja kokeilleet. Kurssi yhdistelee erilaisia tulokulmia kaupunkitilan politiikkaan esittelemällä niin ajankohtaisia teoreettisia keskusteluja kuin käytännön tutkimusesimerkkejäkin.
Kurssi järjestetään neljän oppiaineen, politiikan tutkimuksen, alue- ja ympäristötieteen, mediatutkimuksen sekä oikeustieteen yhteistyönä.
Ennakkoilmoittautuminen kurssille sähköpostitse kurssin vastaavalle opettajalle 1.9.2014 mennessä.
Kurssille otetaan 48 opiskelijaa (12/oppiaine) ilmoittautumisjärjestyksessä. Hyväksytyille ilmoitetaan henkilökohtaisesti sähköpostilla viikolla 36.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Seminaari kestää yhden lukuvuoden. Ensimmäisessä seminaarissa opiskelija esittää tutkimussuunnitelman, joka on pituudeltaan noin 10-15 sivua. Toisessa seminaarissa opiskelija esittää itse valitsemansa osion tutkielmastaan, jonka pituus on noin 15-20 sivua. Opiskelijan edellytetään osallistuvan aktiivisesti seminaarin työskentelyyn.
Seminaarin aloittavat ilmoittautuvat lomakkeella. Seminaarissa jatkavien ei tarvitse ilmoittautua.
Lukupiiri kirjasta Sylvester, Christine: Feminist Theory and International Relations in a Postmodern Era. Cambridge University Press 1994.
sähköpostilla saara.sarma[ät]uta.fi 10.10.2014 mennessä
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Kurssilla käsitellään deliberatiivisen demokratian käsitettä, käsitteen historiaa, sen eri määritelmiä sekä sitä, miten se eroaa muista demokratiakäsityksistä. Kurssilla pohditaan myös sitä, millaisilla kriteereillä keskustelun deliberatiivisuutta voidaan mitata sekä sitä, miten deliberatiivisen demokratian käsitettä on kritisoitu. Lisäksi kurssilla tutustutaan deliberatiivisen demokratian käytännön toteutuksiin, joita usein kutsutaan demokraattisiksi innovaatioksi. Kurssi suoritetaan osallistumalla deliberatiiviseen keskusteluun ja tenttimällä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
This course is an introduction to the study of the United States Congress. You will be introduced to a significant, but far from exhaustive, number of prominent works in the field of legislative studies. The readings in the course will introduce students to important theoretical approaches to the study of legislative politics and the application of such theories to the empirical studies of Congress. In particular, we will focus heavily upon works in the “new institutionalism” and rational choice schools. Some of the specific topics of inquiry we will study this term include institutional development and change in the US Congress; theoretical treatments of congressional organization and committees; the role of parties and party leadership in the legislative process, and the emergence and significance of ideological polarization in Congress. The literature on Congress and legislative politics is vast and continues to grow. The readings in this course are far from exhaustive, but serve as a somewhat representative sample of the important debates and methodologies in the subfield today.
Email registration to timothy.nokken@uta.fi by 20 October 2014
This course provides an introduction and overview over the disciplines of political and critical discourse analysis. The course will focus on various scholars and their approaches to political discourse analysis as a tool to analyzing power relations. There is no set single approach, as the field is quite porous. The related works of scholars will be made available for the students for reading, analysis, and reflection during the course.
After the course, the students are expected to better understand the various approaches to political discourse analysis and are better equipped to utilize these theories in their forthcoming work. The students will be more adept at spotting discursive practices in political speech and the media and evaluate possible underlying modes of argumentation.
The language of the course is English, so students are expected to be reasonably proficient in reading and writing academic texts in this language.
Email registration to mikko.poutanen@uta.fi
Exceptions:
The course can be taken as a part of the intermediate (aineopinnot) or advanced studies (syventävät opinnot). The intermediate studies completion is 5 credits, advanced studies 10 credits. Evaluation criteria includes active participation in the seminar, topical presentation in seminar, and essay (8–12 pages on one of the presented approaches).
For 10 credits the students will do a longer independent written work, as well as face more stringent grading.
For more details, contact the teacher responsible. Final course requirements will be given in the course syllabus.
Carey and Shugart (1995: 419) have noted how “the national celebrity enjoyed by movie stars or athletes can translate into valuable personal reputation in some electoral systems”. In the US the names of Ronald Reagan and Arnold Schwarzenegger, in the UK Sebastian Coe and in Finland ‘Julma’ Juha Väätäinen or Juha Mieto come readily to mind. This course explores the phenomenon of ‘celebrity politics’. It distinguishes between the ‘celebrity candidate’, the ‘celebrity politician’ and the ‘celebrity advocate’ and considers inter alia the wider implications of celebrity politics for representative democracy. The theoretical contribution of the course is to place the ‘celebrity phenomenon’ at the junction of four broad research fields – the mediatisation of politics, the personalisation of politics, the individualisation of electioneering and work on partisan de-alignment. The overarching question is: ‘Does celebrity politics matter?’ (Street 2012) The original James Bond has endorsed Scottish independence!
Course Programme
October 28 Introduction to the world of celebrity politics. How the course came about
October 30 Exploring the celebrity density of politics. Defining celebrity types
November 4 Explaining the celebrity density of politics. Some interlocking theory
November 6 Estimating the value of the celebrity candidate. The Finnish case
November 11 Does celebrity politics matter? What are its implications for representative democracy?
November 13 No session (I shall be in Strasbourg)
November 18 Concluding discussion
Email registration to david.arter@uta.fi by October 20
Mahdollisia peruutuspaikkoja voi tiedustella Heino Nyyssöseltä sähköpostitse heino.nyyssonen@uta.fi.
Kurssi toteutetaan workshop-muotoisesti.
Opintojaksolla perehdytään EU:n ja Yhdysvaltain välillä parhaillaan neuvotellaan sopimukseen kauppa- ja investointikumppanuudessa. Kurssin jälkeen opiskelija on selkeä kuva sopimuksen tavoitteista ja sitä kohtaan esitetystä kritiikistä, hän osaa eritellä sen hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Opintojakso koostuu luennoista ja seminaariesityksistä. Luennoilla opiskelija oppii hyödyntämään erityyppisiä aineistoja, joiden avulla kauppaneuvotteluja voidaan tutkia. Opiskelija ymmärtää, mihin eri politiikkasektoreihin sopimus vaikuttaa. Opiskelija saa hyvät välineet kansainvälisen taloushallinnan analysointiin, ja saavuttaa hyvän ymmärryksen taloushallinnan ja demokraattisen päätöksenteon välisestä suhteesta ja ongelmanasetteluista. Seminaariesityksessään (7-12 sivua) opiskelija keskittyy yhteen politiikkasektoriin, esittelee siihen liittyvät ristiriitaulottuvuudet ja muodostaa oman tulkintansa valitsemansa näkökulman avulla.
Kurssin jälkeen opiskelijat voivat työstää seminaariesityksien pohjalta yhteisen artikkelin, jossa esittelevät ja yleistajuistavat EU:n ja Yhdysvaltain välistä vapaakauppasopimusta politiikan tutkimuksen näkökulmasta.
Torstai 26.2. klo 14-16
Tarja Seppä: Johdanto tematiikkaan: rauhanvälityksen käsite ja toimijat; rauhanvälityksen käytännöistä
Perjantai 27.2. klo 10-18
Ohjelma:
10.15-10.45 Tarja Seppä: Johdanto tematiikkaan ja suoritustapoihin
10.45-11.30 Lauratuulia Lehtinen (Ulkoasianministeriö): Suomi rauhanvälityksen edistäjänä
11.30-12.15 Ari Kerkkänen (Tapri): Pitkittyneet sosiaaliset konfliktit: Syyria ja rauhanvälitystoiminta
Keskustelu
12.30-13.00 Lounas
13.00-13.45 Tarja Väyrynen (Tapri): Naiset ja rauhanvälitystoiminta
13.45-14.30 Sami Lahdensuo (CMI – Crises Management Initiative): Rauhanprosessien poliittinen viitekehys. Esimerkkinä Myanmar
Lyhyt tauko
14.45-15.30 Petter Nissinen ja Katariina Mustasilta: Paikallistason rauhantyö – havaintoja Keniasta ja Somaliasta
Keskustelu
15.45-16.00 Kahvitauko
16.00-17.30 Paneeli ”Rauhanvälityksen haasteet” – keskustelemassa Lauratuulia Lehtinen, Ari Kerkkänen, Tarja Väyrynen, Sami Lahdensuo, Petter Nissinen ja Katariina Mustasilta.
Sähköpostilla 19.1.-12.2.2015 Tarja Sepälle, tarja.seppa@uta.fi
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
Compensates RES18.
Erasmus+ Jean Monnet Module, University of Tampere
Stepping Stones to Working Life in the Field of EU-Russia Relations (STEPIN) is a bridge between the final stages of university studies at the Master’s level and the professional life. STEPIN consists of an intensive, one-week tailor-made training course on EU issues (EU-Russia relations in particular) with special relevance to the students orienting themselves in the working life. Focusing on skills and knowledge in a transversal sense, the training course provides the students with a concrete introduction to professional life in the academia, research institutes, administration, policy-making and the private sector, NGOs and civil society. It emphasizes learning by doing and active participation of the students, teaching staff and visitors, with the aim of increased familiarity with the expectations of potential employers, actual career paths and experiences, and deeper understanding of the relevance of the students’ expertise and skills and different ways of putting them to use.
The course will be organized for the first time on 9-13 March 2015. Both Master's level and post-graduate students can take part, particularly those writing their theses on topics related to the EU and/or Russia. The language of the course will be mainly English, with practical exercises conducted also in Finnish. During the week, the daily programme will run approximately from 10 am to 4 pm. Friday’s programme takes place in Helsinki.
Thematically, this years’ course concentrates on the EU sanctions towards Russia. A public seminar on this topic will start the week. As to the practical skills, special emphasis will be given to the interplay of media and research, and communication skills (exercises). Specificities of Russian media and questions about the EU in the media will also be looked at. A detailed programme will follow.
Completing the course requires written work both before and after the week’s programme, and will give 5 ECTS (e.g., as part of POLKVS32).
Programme
Monday 9 March
10-12 introduction to the course/Hanna Ojanen
Venue: lecture rm. A07, Main Building
14.00-16 Public seminar: EU Sanctions against Russia: lessons learned?
Venue: lecture rm. Pinni A3111 (Kanslerinrinne 1)
A year after the first decisions on EU sanctions against Russia, this seminar gathers experts from different backgrounds to discuss the effectiveness of sanctions, the economic and political considerations guiding decision-making in the EU on imposing them, the diversity of member state views, and the consequences of sanctions and countermeasures on businesses, economy, and the EU's unity.
What have we learned? And, in the light of these lessons, what can we say about the state and direction of EU-Russia relations today? What is the role of Finland in these relations?
The main speaker, Dr Clara Portela, is a leading scholar in the field of EU sanctions.
Speakers:
Clara Portela, Assistant Professor of Political Science, Singapore Management University (EU sanctions, theory and practice);
Aleksi Pursiainen, Team Leader, Sanctions Team, Ministry for Foreign Affairs, Finland;
Marco Siddi, Senior Researcher, the European Union Research Programme, the Finnish Institute of International Affairs (FIIA);
Tuomas Forsberg, Professor, University of Tampere;
Pami Aalto, Professor, University of Tampere (consequences for the Russian energy sector)
Tuesday 10 March
Venue: lecture rm. A07, Main Building
10-12 Research as career: opting for a PhD, doing research on the EU and Russia in different countries: approaches, environments, and career paths
– with Dr Clara Portela and Dr Marco Siddi
13-16 Exercise in research communication: how to write a ‘comment’?
– with Anna-Kaisa Hiltunen, Sub Editor, Finnish Journal of Foreign Affairs (UP) (includes preparatory work before the course; continues on Thursday)
Wednesday 11 March
Venue: lecture rm. A07, Main Building, and University TV studio
10-16 Researcher/expert and the media: TV interview exercises
– with Jussi Seppälä, Miltton, formerly YLE
Thursday 12 March
Venue: lecture rm. A07, Main Building
10-16 Feedback day: personal feedback and discussion on the TV interviews and on the written exercise (with Jussi Seppälä and Anna-Kaisa Hiltunen)
Possible thesis discussions with supervisors
Friday 13 March
10-16 Programme in Helsinki: Lecture by Minister Jaakko Iloniemi on the CSCE/OSCE then and now; getting to know NGOs working in the field (STETE, KATU); visit to the Aleksanteri Institute (meeting with Dr Hanna Smith)
Course feedback
The number of participants will be limited to 10-15. Those interested in taking part are invited to send a letter of motivation that also includes information about the topic and stage on the applicant’s Master’s thesis to Jean Monnet Professor Hanna Ojanen by e-mail (hanna.ojanen@uta.fi) by 20 February at the latest.
Kurssin tavoitteena antaa opiskelijoille käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on; antaa käsitys keskeisistä oikeudenmukaisuusteorioista; sekä antaa apuvälineitä käytännön oikeudenmukaisuuskysymysten pohtimiseen. Esimerkiksi, miten paljon valtion tulisi verottaa kansalaisia ja parantaa tulonsiirroilla huono-osaisten asemaa? Miten erilaisia vähemmistöjä kohdellaan oikeudenmukaisesti? Missä suhteessa eri valtioiden tulisi vastata kasvihuonekaasujen vähentämisestä? Onko vaurailla valtioilla velvollisuus ottaa vastaan maahanmuuttajia? Tulisiko nyt elävien luopua hyvinvoinnistaan tulevien sukupolvien hyväksi? Kurssi suoritetaan luentotenttinä sekä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tentillä.
Kurssille ilmoittaudutaan ennakkoon.
Opintojaksolla perehdytään EU:n ja Yhdysvaltain välillä parhaillaan neuvotellaan sopimukseen kauppa- ja investointikumppanuudessa. Kurssin jälkeen opiskelija on selkeä kuva sopimuksen tavoitteista ja sitä kohtaan esitetystä kritiikistä, hän osaa eritellä sen hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Opintojakso koostuu luennoista ja seminaariesityksistä. Luennoilla opiskelija oppii hyödyntämään erityyppisiä aineistoja, joiden avulla kauppaneuvotteluja voidaan tutkia. Opiskelija ymmärtää, mihin eri politiikkasektoreihin sopimus vaikuttaa. Opiskelija saa hyvät välineet kansainvälisen taloushallinnan analysointiin, ja saavuttaa hyvän ymmärryksen taloushallinnan ja demokraattisen päätöksenteon välisestä suhteesta ja ongelmanasetteluista. Seminaariesityksessään (7-12 sivua) opiskelija keskittyy yhteen politiikkasektoriin, esittelee siihen liittyvät ristiriitaulottuvuudet ja muodostaa oman tulkintansa valitsemansa näkökulman avulla.
Kurssin jälkeen opiskelijat voivat työstää seminaariesityksien pohjalta yhteisen artikkelin, jossa esittelevät ja yleistajuistavat EU:n ja Yhdysvaltain välistä vapaakauppasopimusta politiikan tutkimuksen näkökulmasta.
Kurssilla seurataan ja analysoidaan vuoden 2015 eduskuntavaaleja moniulotteisena poliittisena prosessina. Luennoilla perehdytään muun muassa poliittiseen rekrytointiin, mahdollisuusrakenteisiin eduskuntavaaleissa, ehdokasasetteluun, vaalirahoitukseen, vaalikampanjointiin, suomalaisten vaalikäyttäytymiseen, kansanedustajien vaihtuvuuteen sekä puolueiden ja ehdokkaiden vaalimenestykseen vaikuttaviin tekijöihin. Kurssilla vierailee sekä vaalitutkijoita että puolueiden vaalikampanjoinnista vastaavia toimijoita ja/tai ehdokkaita.
Kurssin yhteydessä järjestetään kolme valinnaista tutkimusprojektia, joissa kerätään ja analysoidaan vaaleihin liittyviä tutkimusaineistoja. Kunkin tutkimusprojektin tutkimustuloksista myös tuotetaan artikkelimuotoinen julkaisu.
Ensimmäisessä tutkimusprojektissa suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoille suunnattu kyselytutkimus yhteisesti valitusta eduskuntavaaleihin liittyvästä ajankohtaisesta teemasta sekä analysoidaan tulokset kvantitatiivisen menetelmin.
Toisessa projektissa tehdään teksti- ja kuva-analyysiin perustuva tutkimus valikoitujen puolueiden ja ehdokkaiden kampanjoista.
Kolmannessa projektissa seurataan ja analysoidaan ehdokkaiden, puolueiden ja eri vaaliteemojen saamaa näkyvyyttä mediassa, mukaan lukien sosiaalinen media.
Kurssin suoritettuaan opiskelijalle on rakentunut monipuolinen kuva eduskuntavaaleista valtio-opillisen tutkimuksen kohteena ja käytännön poliittisena prosessina ja hän on saanut valmiuksia tutkimuksen tekemiseen. Luentosarjan (3 op) voi suorittaa oppimispäiväkirjalla osallistumatta työpajaan.
Ilmoittautuminen työpajoihin:
Eduskuntavaalikurssiin liittyviin tutkimusprojektityöpajoihin (4. periodi) tulee ilmoittautua 19.3.2015 mennessä (ellei ryhmä tule sitä ennen täyteen). Kuhunkiin ryhmään otetaan maksimissaan 10 opiskelijaa. Opiskelijat otetaan pajoihin ilmoittautumisjärjestyksessä, kuitenkin niin, että valtio-opin pääaineopiskelijat ovat etusijalla. Huomaattehan myös, että työpajojen ennakkovaatimuksena on menetelmäopintojen (POLVOA11 ja/tai POLVOA12) hyväksytty suorittaminen.
Työpajoja on kolme:
- Kyselytutkimustyöpaja (Elina Kestilä-Kekkonen), ilmoittautumiset elina.kestila-kekkonen (at) uta.fi (TÄYNNÄ!)
- Vaalikampanjojen teksti- ja kuvaanalyysi -työpaja (Tiina Rättilä), ilmoittautumiset tiina.rattila (at) uta.fi (TÄYNNÄ!)
- Media - ja vaalikampanjointi -työpaja (Jarmo Rinne), HUOM! ilmoittautumiset tiina.rattila (at) uta.fi
Mainitsethan ilmoittautuessasi pääaineesi/suuntautumisvaihtoehdon.
Eduskuntavaalikurssin luento-osuuden suorittaminen on työpajoihin osallistumisen edellytys.
II maailmansodan jälkeisenä aikana politiikan ja oikeuden suhteessa on tapahtunut merkittävä muutos. Muutos liittyy perus- ja ihmisoikeuksien kasvaneeseen merkitykseen kaikessa julkisessa käytössä. Muutos ilmaistaan toteamalla, että kaikessa julkisessa vallankäytössä on huomioitava ihmis- ja perusoikeudet. Vallankäyttö, jossa näin ei menetellä, ei ole enää legitiimiä. Vallankäyttö on ihmis- ja perusoikeuksien rajaamaa. Vallankäyttö on oikeudellistunut. Tämä pätee kansallisvaltioissa, EU:ssa ja yksilöiden välisissä suhteissa. Politiikan ja oikeuden suhdetta tarkastellaan luentokurssilla muutoksen näkökulmasta. Luentokurssilla hahmotetaan, miten politiikan ja oikeuden suhde on ymmärretty modernissa valtiossa ja miten tuon suhteen muutos nykyiseen muotoonsa on toteutettu omassa ajassamme. Lisäksi tarkastellaan, millaisina kysymyksinä politiikan ja oikeuden muuttunut suhde ilmenee politiikan tutkimuksessa
Ilmoittautuminen 7.1.2015 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tapani.turkka@uta.fi.
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
This course is centered around finding political scenarios and debates in fictive texts. Politics is an integral part of many fictive texts, and often used to reflect real world issues, debates, and political scenarios. Many seminal works of science fiction, for example, extrapolate political issues like forms of government, pacifism, militarism and ethnic cleansing into contexts where they can be addressed in ways less suited for traditional political science. Weekly reading material will be made available for the students for reading, analysis, and reflection during the course.
After the course, the students are expected to better understand how politics can be presented in fiction, and how these fictional politics can be used to make sense of actual political events. The students will be more adept at spotting political scenarios and reconstructing them in various contexts.
The language of the course is English, so students are expected to be reasonably proficient in reading and writing academic texts in this language. English degree programme students can join students of Political Science on the course for a richer mutual understanding of disciplines and the texts.
Email registration to mikko.poutanen@uta.fi
The course can be taken as a part of the intermediate (aineopinnot) or advanced studies (syventävät opinnot). The intermediate studies completion is 5 credits, advanced studies 10 credits. Evaluation criteria includes active participation in the seminar, topical presentation in seminar, and essay (8–12 pages on one of the presented approaches).
For 10 credits the students will do a longer independent written work, as well as face more stringent grading.
For more details, contact the teacher responsible. Final course requirements will be given in the course syllabus.
“Scotland is one of the world’s wealthiest nations, our GDP per head is higher than in the UK as a whole, it is higher than France, higher than Japan. We have contributed more in tax revenues per head of population than the rest of the United Kingdom for each and every one of the last thirty-three years. We have creative genius, we are a nation of innovators, we have a brilliant manufacturing industry, we have a world class food and drink industry, astonishing natural resources, huge potential in renewables and an oil and gas industry which will be producing many billions of barrels of oil for many decades to come.”
Speech in the Scottish Parliament on August 21 2014 by the leader of the Scottish National Party and Scotland’s First Minister, Alex Salmond
This short course on Scottish Politics will be structured around four broad themes.
The Road to Independence
An analysis of the independence debate and the result of the September 18 2014 on the question – Do you want Scotland to be an independent country?
Scotland in the United Kingdom
Scottish representation in Westminster. From the 1979 referendum on devolution to the 1997 referendum on devolution. Mrs Thatcher; the poll tax and the road to the Scottish Parliament. The Consultative Steering Group’s principles and the notion of ‘new politics’
The Scottish Political System
The German-style electoral system; the Scottish party system; the Scottish parliament and government at work
Scotland as a small democracy
Scotland and Scandinavia; Scotland and the Nordic model; the welfare system, education and health. The Gaelic language; tourism; the Loch Ness monster; and the deep-fried Mars Bar
LECTURE SCHEDULE
January 15 Scotland: A Nordic Nation?
January 16 Who do the Scots think they are?
January 22 The Rise of Scottish Nationalism
January 23 How the Scottish National Party ‘conquered’ Scotland
January 29 What are the Lessons of the September 18 2014 Scottish Independence Referendum?
January 30 The ‘Neverendum’
February 5 A ‘New Politics’ in Scotland?
February 6 Scotland in Europe
Email registration to david.arter@uta.fi by January 8
Kurssin käytytään opiskelija - tuntee tieteenalan keskustelut maailmanpolitiikan, populaarikulttuurin ja estetiikan suhteesta - osaa tarkastella kriittisesti populaarikulttuurin ja maailmanpolitiikan yhteenkietoutuneita rakenteita - osaa soveltaa kurssilla oppimiaan metodologisia työkaluja analysoidessaan aineistoja itsenäisesti ja ryhmissä
Sähköpostilla anni.kangas@uta.fi, saara.sarma@uta.fi 28.2.2015 mennessä.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Draft programme:
17.3. Introduction
19.3. Functionalism and federalism
24.3. Realism, intergovernmentalism
26.3. Constructivism
31.3. Constructivism, 'hands-on' exercise
9.4. Explaining enlargement
14.4. The EU as a strategic actor
16.4. Inter-organisational relations
21.4. The EU as a normative power
23.4. Explaining disintegration; conclusions
Students of the RES programme can use this course to compensate RES11.
Content
Historical evolution, UN System; International Justice, Humanitarian Intervention; International Economic Institutions; Global Health, Environmental Governance
Luennoille ja tekstiseminaariin osallistuminen. Kurssi korvaa opintojakson POLVOA52 tenttikirjallisuuden (5 op) tai erikseen sovittaessa kohdan POLVOA51 kirjallisuuden (5 op).
Luennoille ja lukupiiriin osallistuminen sekä erikseen sovittava kirjallinen työ, mikäli kurssilla suoritetaan syventävien opintojen kohta POLVOS24 (10 op.).
Ennakkoilmoittautuminen 8.4. mennessä kurssin opettajalle (mikko.i.lahtinen@uta.fi).
Eduskuntavaalikurssiin liittyvä projektimuotoinen tutkimustyöpaja.
Tutkimusprojektissa suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoille suunnattu kyselytutkimus yhteisesti valitusta eduskuntavaaleihin liittyvästä ajankohtaisesta teemasta sekä analysoidaan tulokset kvantitatiivisen menetelmin. Tutkimuksesta kirjoitetaan lopuksi artikkelimuotoinen raportti.
Edeltävät opinnot: Kurssi POLVOA12 tai vastaavat tiedot
Ilmoittautuminen 9.3.2015 mennessä sähköpostitse osoitteeseen elina.kestila-kekkonen@uta.fi. Maksimissaan 10 osallistujaa.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
The European Parliament brings together 751 MEPs from 28 EU member states. Initially just a talking shop, the EP is nowadays arguably one of the most powerful legislatures in the world. Decision-making in the Parliament is in turn based on interaction between committees and party groups. The objective of this course is to understand behavior and political dynamics in the Parliament.
The course consists of introductory lectures and seminars where students are expected to carry out empirical research on parliamentary behaviour. In the seminars the students must produce both an essay and an oral presentation on a particular aspect of the Parliament's work.
Attendance is compulsory throughout the course.
Email registration to tapio.raunio@uta.fi by March 13 essential