Kurssille otetaan enintään 60 henkeä (yhteismäärä hallintotieteen ja yrityksen johtamisen opintosuunnan opiskelijoita kurssit HALHAS14 ja KATJOS32), joten todennäköisesti osallistujia joudutaan karsimaan. Kriteerinä ovat opintosuunta (hallintotiede, yrityksen johtaminen) ja suoritetut opintopisteet.

Kurssille sisältyy työelämälähtöinen kehitysprojekti, joka voi kestää tilanteesta riippuen lukuvuoden kolmannen periodin loppuun. Kurssi edellyttää siis ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä arviolta 60h.

af Ursinin ryhmä aloittaa keväällä

Lukuvuonna 2014-2015 toteutetaan yhteinen valtiosääntöoikeuden ja hallinto-oikeuden syventävä jakso, jolla käsitellään hallinto-oikeuden ja valtiosäänntöoikeuden vuorovaikutusta kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kurssi koostuu johdantoluennoista, kirjallisuudesta (n. 500 s.) ja opiskelijoiden kolmen hengen pienryhmissä aloituskokouksessa sovittavista aiheista laatimista pienoistutkielmista, jotka käsitellään kurssin lopuksi seminaari-istunnoissa.

Jaksolle ilmoittautuminen tapahtuu ilmoittautumalla valtiosääntöoikeuden syventävälle jaksolle 1.9.2014 mennessä.

Jos haluat suorittaa hallinto-oikeuden syventävän jakson kokonaisuudessaan kirjallisuustentillä, se on syyslukukaudella mahdollista yleisinä tenttipäivinä 21.10. ja 16.12.2014 (tentteihin ilmoittauduttava). Sovi tässä tapauksessa tentittävistä teoksista Jani Wackerin kanssa (jani.wacker@uta.fi, ilmoita pro gradu -tutkielmasi aihepiiri).

Opiskelija voi käyttää kurssin joko valtiosääntöoikeuden tai hallinto-oikeuden syventävän jakson suoritukseksi. Jos opiskelija haluaa suorittaa lukuvuoden 2014-2015 aikana molemmat (eli sekä hallinto-oikeuden että valtiosääntöoikeuden syventävät jaksot) hän suorittaa toisen jaksoista syyslukukaudella kirjatenttinä, josta sovitaan professori Jukka Viljasen (valtiosääntöoikeuden syventävä) tai Jani Wackerin (hallinto-oikeuden syventävän kirjallisuustentti) kanssa.

Lukuvuonna 2014-2015 toteutetaan yhteinen valtiosääntöoikeuden ja hallinto-oikeuden syventävä jakso, jolla käsitellään hallinto-oikeuden ja valtiosäänntöoikeuden vuorovaikutusta kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kurssi koostuu johdantoluennoista, kirjallisuudesta (n. 500 s.) ja opiskelijoiden kolmen hengen pienryhmissä aloituskokouksessa sovittavista aiheista laatimista pienoistutkielmista, jotka käsitellään kurssin lopuksi seminaari-istunnoissa.

Opiskelija voi käyttää kurssin joko valtiosääntöoikeuden tai hallinto-oikeuden syventävän jakson suoritukseksi. Jos opiskelija haluaa suorittaa lukuvuoden 2014-2015 aikana molemmat (eli sekä hallinto-oikeuden että valtiosääntöoikeuden syventävät jaksot) hän suorittaa toisen jaksoista syyslukukaudella kirjatenttinä, josta sovitaan professori Jukka Viljasen kanssa.

Syyslukukaudella 2014 kunnallisoikeuden syventävässä jaksossa keskitytään tarkastelemaan kuntarakenne- ja sote-uudistusten esiin nostamia oikeudellisia ongelmia. Kurssilla on mahdollista perehtyä myös teeman taustalla oleviin yleisiin julkisoikeudellisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi perustuslaissa taatun kunnallisen itsehallinnon ja yksilön perusoikeuksien väliseen suhteeseen samoin kuin vaikkapa niihin demokraattista itsehallintoa koskeviin erilaisiin teoreettisiin lähtökohtiin, joita tarjoutuu yhtäältä liberaalin ja toisaalta republikanistisen poliittisen teorian suunnalta.

Työskentelymuotona ovat kurssin teemaan ja kirjoittamiseen orientoivat luennot (2h+2h), tutkimusorientoitu artikkeli-  ja oikeustapauslukupiiri (8 h), seminaarityön kirjoittamista tukeva harjoitustehtävä Moodlessa sekä kurssilla laadittaviin kirjallisiin töihin (n. 15-20 s.) pohjautuva seminaari. Kirjallisen seminaarityön pohjaksi laaditaan työsuunnitelma, josta annetaan kirjoitustyötä ohjaavaa palautetta.

Opintojaksolle ilmoittaudutaan kirjautumalla opintojakson moodle-alustalle (kurssiavain: HALJUS13). Mahdollinen karsinta edeltävien opintojen, opintosuunnan opintovaatimusten ja opintomenestyksen mukaan.

Aikataulu

3.9. klo 12-14 Pinni A 2020 – Avaustilaisuus 

- Kurssin sisältö, tavoitteet, työskentelymuodot, aikataulu ja kiinnostuksen kohteiden kartoitus

3.9. klo 14.30-16 Pinni B 1096 Paneelikeskustelu sote-palveluista

10.9. klo 12-14 Pinni A 2020 – Selvyyttä soteen?

- Hallituksen esitysluonnoksen tarkastelua ryhmäalustusten pohjalta

17.9. klo 12-14 Kunnat, perusoikeudet ja talous

- Ryhmäalustukset etukäteen jaettavan materiaalin ja tehtävän pohjalta

24.9. klo 12-14 Kuntarakenneuudistus - Onko kunnalla oikeutta olemassaoloon?

- Ryhmäalustukset kuntarakenneuudistuksen taustoista ja oikeudellisista rajoista

1.10. klo 12-14 Kunnallinen itsehallinto demokraattisena itsehallintona

-Ryhmäalustukset etukäteen jaettavan materiaalin pohjalta.

B. Tutkimusseminaari

8. 10. klo 12-14 Ohjausseminaari

Seminaarissa käsitellään seminaarityön kirjoittamista tukevat tutkimussuunnitelmat (3-5 sivua).

15.10. klo 12-14 Kirjoittamistyön tuki -workshop

Tilaisuudessa vastataan tutkimus- ja kirjoitustyön alussa mahdollisesti ilmitulleisiin kysymyksiin

11.11. - 13.11. Pinni A 2020 Tutkimusseminaari valmisteltujen papereiden pohjalta

Kurssin suorituksena valmisteltujen papereiden esittelyt. Tilaisuuden jälkeen on jokaisella on mahdollisuus täydentää ja korjata seminaarityötä esitettyjen kommenttien pohjalta.

Kurssi perehdytään oikeustieteelliseen tutkimukseen ja siinä käytettyihin erilaisiin lähestymistapoihin ja niiden vaikutuksiin. Lainopillista tutkimusta lähdestytään yhtenä mahdollisena metodisena vaihtoehtona muiden joukossa. Oikeustiedettä tarkastellaan toisinsanoen monimetodisena tieteenalana.

Erilaisten metodien luonnetta selvitetään opiskelijalähtöisesti kirjallisuuspohjaisin harjoituksin ja "hands-on" -tyyppisesti. Samalla kannustetaan arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta pro gradu -tutkielman tekemisessä. Pääpaino opetuksessa on ennakkoharjoituksiin pohjautuvissa luennoissa ja niillä käytävissä keskusteluissa sekä erilaisten oikeustieteellisten artikkelien analysointiin keskittyvässä seminaarissa.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa

Jokaisen kurssia suorittavan tulee osallistua yhteen pienryhmissä toteutettavaan seminaariharjoitukseen, johon tulee valmistautua etukäteen. Seminaariharjoituksessa arvioidaan etukäteen jaetun materiaalin pohjalta yhdessä erilaisten oikeudellisten tekstien metodologisia valintoja ja niiden seurauksia.

Opiskelijat jaetaan toivomusten mukaisiin ryhmiin  1. luentokerralla. 

Tutkimusjakso muodostuu seminaarista ja lainvalmistelukurssista.

Lukuvuonna 2014-2015 järjestetään osallistujamäärästä riippuen 2-3 seminaaria, joista kaksi aloittaa 1. periodilla. Kaikkien julkisoikeuden seminaariin lukuvuonna 2014-2015 aikovien tulee ilmoittautua seminaariin nettiopsussa syyslukukauden alussa. Ilmoittautuneille järjestetään ti 9.9.2014 klo 14-16 (Pinni B 3107) yhteinen tapaaminen, johon kaikkien seminaarin aloittavien tulee osallistua. Tapaamisessa päätetään seminaariryhmistä, ryhmiin jakautumisesta sekä (ainakin alustavasti) ryhmien työskentelyaikataulusta.  

Seminaarin kesto on kaksi periodia, ja se linkittyy kiinteästi sitä seuraavan graduryhmän työskentelyyn (ks. opetusohjelma: HALJUS99 Pro gradu -tutkielma!).

Kaikkien lukuvuonna 2014-2015 Julkisoikeuden tutkimus-jakson suorittavien on ilmoittauduttava täyttämällä 1.9.2014 mennessä oheisesta linkistä löytyvä e-lomake, jossa kysytään tutkielman alustavaa aihepiiriä ja mahdollisia toiveita seminaarin aloitusajasta. E-lomakkeen täyttämisen lisäksi jokaisen on ilmoittauduttava jaksolle NettiOpsusssa. Opintojaksoon sisältyvään seminaariin ja lainvalmistelukurssille ilmoittaudutaan kumpaankin erikseen. Lainvalmistelukurssille ilmoittautuminen: ks. lainvalmistelukurssia koskevat tiedot opetusohjelmassa!

Pro gradu -tutkielma laaditaan graduryhmässä, joka on välitöntä jatkoa seminaarityöskentelylle (ks. opetusohjelman kohta: HALJUS22 Julkisoikeuden tutkimusjakso!). Työskentelyn kesto on kaksi periodia. Graduryhmään osallistuminen edellyttää opiskelijan sitoutumista ryhmän aikatauluihin samoin kuin valmiutta käyttää riittävästi aikaa paitsi ryhmätyöhön myös itsenäiseen työskentelyyn opintojakson aikana.

Ryhmässä opiskelijat jatkavat ryhmän vetäjän johdolla pro gradu -tutkielmiensa laadintaa siitä, mihin ne ovat HALJUS22 -jaksoon kuuluvassa seminaarissa jääneet. Opiskelijat laativat graduihinsa liittyviä kirjallisia esityksiä siten, kuin ryhmässä kulloinkin sovitaan. Esitykset käsitellään ryhmän yhteisissä tapaamisissa. Ryhmätyöskentelyn lopuksi opiskelijat esittelevät ryhmässä valmiin gradunsa tai graduksi tarkoitetun käsikirjoituksensa.

Syyslukukauden 2014 seminaari on jatkoa kevätlukukaudella 2014 pidetylle Julkisoikeuden tutkimusjaksolle (HALJUS22) (WACKER). Seminaarin aikataulu ilmoitetaan jakson moodlesivulla.

Kevätlukukauden seminaari on jatkoa syyslukukaudella 2014 pidettävälle Julkisoikeuden tutkimusjaksolle (HALJUS22). Julkisoikeuden tutkimusjaksolle syksyllä 2014 muodostetut ryhmät (VILJANEN ja LAVAPURO) jatkavat keväällä 2015 graduseminaaria.

Pro gradu -seminaarin ensimmäinen tapaaminen on maanantaina 8.9.2014, kello 13.15-. Paikkana Linna K112.

Kunta- ja aluejohtamisen syventävä erikoiskurssi kytkeytyy kurssin vastuuopettajan tutkimus- ja kehittämisprojekteihin. Kurssilla tavoitellaan yhtäältä kunta- ja aluejohtamiseen ja sen kehittämiseen liittyvän tieteellisen ajattelutavan kehittymistä mutta toisaalta tavoitteena on ottaa osaa tutkimus- ja kehittämistyöhön, soveltaa keskeisiä teoreettisia käsitteitä käytännön kehittämistyön analysointiin sekä reflektoida kunta- ja aluejohtamisen käytäntöjä.

Kurssin varsinaiset opetettavat sisällöt kietoutuvat muutamien kuntien kehittämisessä yleistyneiden teemojen ja lähestymistapojen ympärille. Nämä teemat ovat syksyllä 2014 käyttäjälähtöinen palveluiden kehittäminen, osallisuus ja palvelumuotoilu.

Kurssilla osallistutaan kiinteästi käyttäjälähtöiseen suunnitteluun perustuvaan projektiin Kainuun kunnissa. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kainuun Soten, Innokylän ja Suomen Kuntaliiton Vaikuttavat lähipalvelut -projektin kanssa.

Kainuun tulevaisuuden lähipalveluja tarkastellaan kuntakohtaisesti kolmen työpajan sarjana. Työpajoihin kutsutaan kuntalaisia, palvelujen kehittäjiä, järjestöjä, yrityksiä ja alueen päättäjiä. Työpajoissa kartoitetaan palvelumuotoilun menetelmien avulla erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten erilaiset tarpeet ja pohditaan tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja.

Kurssin opetusmenetelminä ovat luento-opetus, lukupiiri, ryhmissä toteutettavat analyysityöt, osallistuminen yhteistyöhankkeen työpajoihin ja seminaareihin sekä tehtyjen analyysien ja yhteenvetojen suullinen esittäminen.

Ilmoittautuminen tapahtuu tulemalla ensimmäiselle luennolle 5.9. klo 9.15!

Ilmoittautuminen Arto Haverin graduseminaariryhmään 2014-2015;
ilmoittautuminen Ilari Karpin graduseminaariryhmään 2014-2015

Arto Haverin ryhmä maanantaisin alkaen 8.9

Ilarin Karpin ryhmä tiistaisin alkaen 9.9

Kurssille voi ilmoittautua NettiOpsussa tai paikan päällä kurssin alkaessa.

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja lukupiiriin sekä kirjoittamalla essee.

Tutustumme prosessikirjoittamisen eri vaiheisiin ja menetelmiin, etsimme omaa ääntämme kirjoittajina ja sopivia työtapoja. Kurssilla tarkastellaan tieteellisten tekstien ominaispiirteitä ja viittaamisen merkitystä, keskustellaan kurssilaisten ja muiden tuottamista teksteistä ja harjaannutaan erilaisiin palautteen antamisen ja saamisen menetelmiin. Pohdimme myös lukutapoja ja lukemisen ja kirjoittamisen kytkeytymistä toisiinsa. Kurssiohjelmaa voidaan suunnitella opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Ota mukaasi lehtiö ja kynä.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa tai paikan päällä kurssin alkaessa.

Kaupunki aukioineen ja katuineen on modernin yhteiskunnan, politiikan ja demokratian keskeisimpiä julkisia tiloja, jonka käytöstä ja hallinnasta on vuosisatojen kuluessa jatkuvasti kamppailtu, viimeksi muun muassa Arabikevään vallankumousten ja Occupy Wall Street -liikkeen yhteydessä. Niin yhteiskunnalliselta kuin tutkimukselliseltakin kannalta on erityisen kiinnostavaa ja tärkeää suunnata huomio niihin ajallisiin, tilallisiin, teknologisiin ja oikeudellisiin ehtoihin, jotka sekä avaavat että rajaavat mahdollisuuksia näyttäytyä, tulla nähdyksi ja toimia poliittisesti julkisessa kaupunkitilassa.

Tällä kurssilla kaupunkitilan politiikkaa lähestytään usean tieteenalan näkökulmasta. Kurssin pohdinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten yhä läpikotaisempi teknologiavälitteisyys, syvenevä globalisoituminen, muuttuvat osallistumisen odotukset ja kaupallistuminen muuttavat nykyisten kaupunkitilojen luonnetta. Kysymme, millaiset intressit määrittävät kaupunkitilojen rakentumista, millaista toimintaa ne mahdollistavat ja ehkäisevät, millaista politiikan pelitilaa tästä syntyy, ja millaisia – jopa radikaaleja – julkisten tilojen käyttöjä kansalaiset ja kansalaisliikkeet ovat viime vuosina visioineet ja kokeilleet. Kurssi yhdistelee erilaisia tulokulmia kaupunkitilan politiikkaan esittelemällä niin ajankohtaisia teoreettisia keskusteluja kuin käytännön tutkimusesimerkkejäkin.

Kurssi järjestetään neljän oppiaineen, politiikan tutkimuksen, ympäristön ja alueiden politiikan, mediatutkimuksen sekä oikeustieteen yhteistyönä.

Ennakkoilmoittautuminen kurssille sähköpostitse (tiina.rattila@uta.fi) kurssin vastaavalle opettajalle 1.9.2014 mennessä.

Kurssille otetaan 48 opiskelijaa (12/oppiaine) ilmoittautumisjärjestyksessä. Hyväksytyille ilmoitetaan henkilökohtaisesti sähköpostilla viikolla 36.

Opetus toteutetaan kurssina: Valta, hallinto ja organisaatio

Tutkimusjakso muodostuu tutkimuskurssista (eli seminaarista) ja lainvalmistelukurssista.

Opintojaksoon sisältyville tutkimuskurssille ja lainvalmistelukurssille ilmoittaudutaan kumpaankin erikseen.

Perehdyttää paikallisen hallinnan teoriaan ja lähiteorioihin sekä auttaa ymmärtämään kunta- ja aluejohtamista kontekstuaalisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina.

Arto Haveri

Kurssille voi ilmoittautua NettiOpsussa tai paikan päällä kurssin alkaessa.

Klaus af Ursinin seminaarin teemat liittyvät henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön kehittämiseen. Ryhmään otetaan 5-7 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä

Opintojakson keskeiset sisältöalueet kevätlukukaudella 2015:

1 Kunnallisen palvelutuotannon järjestämisen EU-oikeudelliset ja kansalliset puitteet ja reunaehdot

2 Kunnallisen palvelutuotannon organisointimuodot (palvelutuotanto kunnan omana toimintana, kuntayhtymän puitteissa, liikelaitos- ja kuntayhtiömuodossa, sopimusperustaisesti ulkoistettuna palvelutoimintana) erityisesti kunnallisen päätöksenteon, toimivaltakysymysten ja julkisen vallan käytön kannalta

3 Kunnallisten palvelujen tuotteistamisen ja virkavastuun kohtaamisen ongelmat

4 Arviointi, informaatio-ohjaus, valvonta ja oikeussuojakysymykset kuntapalveluissa

5 Kuntien ja kuntayhtymien tehtävät ja palvelut oikeudellisen ohjauksen tulevaisuuden haasteiden näkökulmasta

yhteys vastuuopettajaan

Ei opetusta keväällä 2015. Esseesuoritusmahdollisuus.

Opintojakson osana tentitään erillsenä kirjatenttinä teos Sotarauta, Markku, Horlings, Ina & Liddle, Joyce (eds.) 2012. Leadership and change in sustainable regional development. London: Routldedge.

Opintojakson keskeisenä pyrkimyksenä on hahmottaa globalisaation vaikutusta alueyhteisöjen kehittämiseen ja luoda yleiskuvaa kuntien ja alueiden roolista globaalin hallinnan kentällä. Jaksolla tarkastellaan kuntien ja alueiden kansainvälisiä hallintasuhteita sekä kilpailu- että yhteistyöstrategioiden kannalta.

Kurssilla keskitytään paikkatietoanalyyseihin, yhdyskuntarakennetta kuvaaviin indikaattoreihin sekä isojen paikkatietoaineistojen tiivistämiseen ja tulkintaan monimuuttujamenetelmien avulla. Harjoitustyössä voi kuitenkin valita haluamansa paikkatietonäkökulman. Kurssilla käytetään avoimen lähdekoodin Qgis-paikkatieto-ohjelmaa. Niille, joilla ei ole aiempaa kokemusta Qgis-ohjelmasta, järjestetään lyhyt pikakoulutus. Aiempi kokemus paikkatieto-ohjelman (esim. Mapinfo) käytöstä antaa hyvät valmiudet omaksua Qgis. Pakolliset edeltävät opinnot: paikkatiedon peruskurssi tai vastaavat tiedot (jos peruskurssia vastaava suorituksesi ei näy opintorekisterissä, lähetä tästä tieto ohjaajalle sähköpostitse). Mikäli kurssille tulee enemmän ilmoittautuneita kuin mikroluokkaan voidaan ottaa, osallistujat valitaan pakollisen edeltävän opinnon ja kokonaisopintopistemäärän perusteella.

Kurssille otetaan 40 opiskelijaa. Etusija on pääaineopiskelijoilla.

Seminaarissa on läsnäolovelvoite kahdessa seminaarissa.

Tenttiin osallistuminen edellyttää harjoitustehtävän hyväksyttyä suorittamista.