Kirjallisuustieteen syysseminaari: Ihmesaduista adaptaatioihin. Näkökulmia sadun ja fantasian tutkimukseen 5 op
Periodit
I Periodi II Periodi III Periodi IV Periodi
Opetuskieli
suomi
Tyyppi
Aineopinnot
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma
Viestintätieteiden tiedekunta

Yleiskuvaus

Satu ja fantasia ovat olleet suosittuja lajeja 2000-luvulla. Varhaiset sadut ovat nousseet esille lukuisissa elokuva-, televisio-, sarjakuva-, teatteri- ja peliadaptaatioissa, ja fantasiateoksiin perustuvat elokuvat ja televisiosarjat ovat keränneet valtavia yleisöjä. Matteo Garronen Tale of Tales (2015) esittää italialaisen Giambattista Basilen sadut uusina versioina, ja tv-sarja Grimm kierrättää Grimmin veljesten satujen motiiveja. Guillermo te Toron ohjaama The Shape of Water (2017) kertoo uudelleen H. C. Andersenin Pienen merenneidon (1837) tarinan. Fantasia ja satu ovat lähilajit, joita yhdistää tyypillinen juonirakenne ja sankarihahmo. Fantasian ja sadun piirteitä yhdistävät esimerkiksi monet Astrid Lindgrenin ja Tove Janssonin teokset. Mistä satujen suosio viime vuosikymmeninä kertoo?

Satu on vanha suullisen ja kirjallisen perinteen laji, jota on tutkittu niin folkloristiikan kuin kirjallisuudentutkimuksen aloilla. 2000-luvulla satututkimus on painottunut satuintertekstuaalisuuden ja -adaptaatioiden tarkasteluun sekä ekokriittisiin ja feministisiin lähestymistapoihin. Fantasiatutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi fantastisten maailmojen rakentumista ja fantasiateosten fanifiktioita. Suomalainen tieteellinen yhdistys Finfar on edistänyt fantasian ja tieteisfiktion tutkimusta ja esitellyt uutta fantasiatutkimusta.

Syysseminaarissa esitellään vuosittain ajankohtaista tutkimusta, ja seminaarin puhujiksi ovat lämpimästi tervetulleita tutkijat ja opiskelijat.

Suoritus opintopassiin. Suoritusohjeet täydennetään myöhemmin.

Ohjelma

9.30–9:45      Hanna Samola: Seminaarin avaus

9:45–10:15    Hanna Järvenpää: Kansanperinteestä kosketusnäytölle: satukirjasovellukset adaptaation erityiskysymyksenä.

10:15–10:45  Satu Keinänen: Piikikkäät Kaunottaret ja viettelevät Hirviöt.

10:45–11:15  Silja Vuorikuru, Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu: Satuperinteestä nykyrunoon – suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä.

11:15–12       Lounas

12–12:45       Magdalena Hain kirjailijahaastattelu.

12:45–13:15  Henna-Riikka Väisänen: The posthuman case of Peter Pan, or all the possibilities of children’s fiction – posthumanistinen puoli Peter and Wendy -romaanissa.

13:15–13.45  Bo Pettersson: Hannun ja Kertun seikkailut englanninkielisessä proosassa.

13:45–14       Tauko

14–14:45       Minttu Ollikaisen tutkijapuheenvuoro: Unia ja fantasiaa – esimerkkinä suomalainen reaalifantasia.

14:45–15:15  Claudia Nierste: Kas tuossa peikko – puheen illuusio suomalaisessa fantasiakirjallisuudessa.

15:15–15:45  Noora Raiskio: Olipa kerran noituri – Eurooppalainen satuperinne liminaalisen fantasiamaailman rakennuspalikkana Andrzej Sapkowskin Noituri-sarjassa.

15:45–16:15  Kati Aakkonen: Paikkoja joista valita – Metsät, kodit ja prinsessat Disneyn satuanimaatioissa Kaksin karkuteillä ja Urhea.

16:15–16:30 Tauko

16:30–17       Oskari Rantala: Satujen eroottiset uudelleentulkinnat ja intertekstuaaliset fuusiot sarjakuvaromaanissa Lost Girls.

17–17.30       Katja Kontturi: Ankkojen päättymätön tarina – postmodernit kerrontakeinot Disney-adaptaatiossa ”Tarina vailla loppua”.

17:30–18       Tiia Ketola: Karjalaiset kansansadut ja ekokritiikki.

18–18:30       Rimma Erkko: Kristillinen moraali(ttomuus) ja puhdassydämisyyden ongelma Tomi Kontion teoksessa Keväällä isä sai siivet.

18:30             Seminaarin lopetus

Opettajat

Opetus

16.11.2018 – 16.11.2018
Seminaari
Pe 16.11.2018 klo 9.30-18.30, Virta 109