Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma

Psykologian tohtorin tutkinnon suorittaneella henkilöllä on syvällinen käsitys psykologian tieteenalasta, sen kehityksestä, perusongelmista, tutkimusmenetelmistä ja psykologian yhteiskunnallisesta merkityksestä.  Tohtorin tutkinnon suorittaneella henkilöllä on valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta psykologista tietoa. Tutkinnon suorittanut tuntee yleistä ja psykologian alan tieteenteoriaa ja pystyy luomaan uusia sovellutuksia. Tohtorin tutkinto mahdollistaa opiskelijoiden ohjaamisen ja tutkimusryhmien johtamisen

Logopedia pääaineenaan filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneella henkilöllä on syvällinen käsitys logopedian tieteenalasta ja valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön, jonka avulla lisätään tietoa suomalaisten ihmisten vuorovaikutuksesta ja viestinnästä, erityisesti niiden häiriöistä, häiriöiden ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tutkinnon suorittanut tuntee yleistä ja logopedian alan tieteenteoriaa ja pystyy luomaan uusia sovellutuksia. Tampereen yliopiston logopedian tutkimus on tällä hetkellä profiloitunut aikuisväestön puheen, kielen, äänen ja nielemistoimintojen häiriöihin, ja perustutkimuksen tuottamaa tietoa sovelletaan kuntoutustyön kehittämisessä.

Lisätietoja: http://www.uta.fi/yky/tohtoriopinnot/opetussuunnitelma/psykologia.html

Osaamistavoitteet

Tutkintoasetuksen (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1039/2013, 21 §) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen yleisenä tavoitteena on, että jatkokoulutuksen suorittanut on

  1. perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;
  2. hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
  3. perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;
  4. saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;
  5. saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta