Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Suomen kielen tutkinto-ohjelmassa koulutetaan suomen kielen asiantuntijoita, joilla on syvällinen ja monipuolinen asiantuntemus suomen kielen rakenteesta, kehitysvaiheista, käytöstä ja vaihtelusta. Suomen kieltä opiskellaan Viestintätieteiden tiedekunnan monitieteisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä, ja opinnoissa näkyy Tampereen yliopiston yhteiskunnallinen painotus.

Suomen kielen kandidaattiohjelmassa rakennetaan vankka perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle. Opintojen alussa pääpaino on kielen rakenteissa, merkityksissä ja käytössä. Opiskelija tutustuu lisäksi lähisukukielistä viron kieleen. Opintojen edetessä kuvaa suomen kielestä täydennetään variaation, vuorovaikutuksen ja kielen historian tarkastelulla. Lisäksi opiskelija tutustuu kielen tutkimusmenetelmiin. Maisteriopinnoissa oman alan asiantuntemusta kehitetään edelleen. Opinnoissa syvennytään valittuihin erikoisaloihin ja harjaannutaan tieteelliseen työskentelyyn. Lisäksi syvennetään käsitystä suomen kielen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailman kielten joukossa. Opinnäytteissä voi syventyä aiheisiin, jotka tukevat omaa ammatillista suuntautumista.

Suomen kielen opinnot kehittävät viestintä-, yhteistyö- ja projektinhallintataitoja, kykyä analysoida kompleksisia kielellisiä ja kulttuurisia ilmiöitä sekä taitoa hakea, tuottaa ja hyödyntää asiantuntijatietoa. Nämä taidot antavat erinomaiset valmiudet toimia monenlaisissa akateemisissa tehtävissä yhteiskunnan eri aloilla. Useat tutkinto-ohjelman opiskelijat valmistuvat opetustehtäviin eri kouluasteille ja erilaisiin oppilaitoksiin. Aineenopettajan pätevyyden saamiseksi on suoritettava myös kirjallisuustieteen ja kasvatustieteen opintoja. Monet opiskelijat toimivat valmistumisensa jälkeen erilaisissa kieli- ja viestintäammattilaisen tehtävissä esimerkiksi liike-elämän ja julkisen hallinnon palveluksessa. Tampereen yliopiston suomen kielen tutkinto-ohjelmassa opiskelijat voivat erikoistua oman kiinnostuksensa mukaisesti. Erikoistumisen tueksi tutkinto-ohjelma tarjoaa syventävissä opinnoissa mm. kaksi laajaa työelämään suuntaavaa erikoistumiskokonaisuutta: suomi toisena ja vieraana kielenä sekä työelämäviestintä ja kielikonsultointi.

Tutkinto-ohjelman opetus kytkeytyy tiiviisti Tampereen yliopistossa tehtävään suomen kielen tutkimukseen. Tutkimusta tehdään mm. lasten ja nuorten kielen kehityksestä, puhutun ja kirjoitetun kielen variaatiosta, suomen kielen käytöstä ja oppimisesta toisena kielenä sekä tekstien ja keskusteluiden tehtävistä ja muotoutumisesta yhteiskunnan eri alueilla.

Osaamistavoitteet

Suomen kielen kandidaattiohjelma, osaamistavoitteet:

Huk-tutkinnon suorittanut kandidaatti:

  • kykenee aktiiviseen vuorovaikutukseen työelämässä
  • tuntee oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteet ja osaa seurata oman alansa kehitystä
  • tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet
  • ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet
  • osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä siten, että merkitsee muiden tekemästä työstä lainaamansa tai referoimansa osuudet tieteenalalla vakiintuneilla tavoilla
  • osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
  • osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta
  • osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen
  • osaa käyttää tietotekniikkaa työelämän edellyttämällä perustasolla

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:

Suomen kielen tutkinto-ohjelman kandidaattiopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee suomen kielen asiantuntijatasolla. Opiskelija osaa analysoida suomen kielen rakennetta ja tuntee rakenteen analyysissa tarvittavat termit. Lisäksi hän osaa analysoida kielen avulla ilmaistavia merkityksiä ja kielenkäyttöä erilaisissa teksteissä ja vuorovaikutustilanteissa sekä ymmärtää lähtökohdat, joista kieltä ja kielenkäyttöä voidaan ohjailla. Opiskelija osaa eritellä kielen rakennetta ja käyttöä sekä merkityksiä monista eri näkökulmista. Hän tuntee suomen kielen kehitysvaiheet ja osaa analysoida kielen muutosta. Hän ymmärtää kielen alueelliseen ja tilanteiseen variaatioon liittyviä ilmiöitä sekä tuntee tekstien ja keskustelujen tutkimuksen keskeisimmät tutkimussuuntaukset.Opiskelija hahmottaa tutkimusprosessin eri vaiheet ja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan rajatun tutkimuksen hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Hän osaa raportoida tutkimuksen tuloksia argumentoiden tieteellisesti ja aiheeseen sopivalla yleistystasolla.

Suomen kielen maisteriopinnot, osaamistavoitteet:

FM-tutkinnon suorittanut maisteri:

  • kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
  • kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
  • osaa työskennellä erilaisissa (työelämän) tiimeissä ja projekteissa
  • kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
  • kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itseäisesti
  • pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
  • hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet

Suomen kielen maisteriopinnot suorittanut kykenee toimimaan itsenäisesti kielen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja työskentelemään yhdessä niin oman kuin muidenkin alojen edustajien kanssa. Hän osaa sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja ympäristöihin sekä täydentää omaa osaamistaan tarpeiden mukaan.

Opiskelija osaa analysoida suomen kieltä muodon ja merkityksen osalta monipuolisesti ja kriittisesti niin kielenkäytön kuin eri teorioiden näkökulmista. Hän osaa vertailla suomea sukukieliin ja muihin maailman kieliin, analysoida kieltä erilaisilla kielentutkimuksen menetelmillä ja soveltaa tietojaan laajahkon tutkimuskysymyksen tutkimiseen. Hän tuntee laajasti fennististä nykytutkimusta, erityisesti erikoistumisalaltaan. Syventävissä opinnoissa opiskelija on myös syventänyt osaamistaan oman työelämäsuuntautumisensa mukaisesti, esimerkiksi suomi toisena ja vieraana -kielenä tai työelämäviestintä ja kielikonsultointi -erikoistumisopinnoissa.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Tiedekunta järjestää syyslukukauden alussa uusille opiskelijoille orientoivat opinnot, joissa perehdytään mm. yliopisto-opintojen käytänteisiin. Myös tutkinto-ohjelma järjestää uusille opiskelijoille tiedotustilaisuuden lukukauden alussa. Opinto-ohjausta antavat vastaanottoaikoinaan tutkinto-ohjelman opettajat ja erityisesti opintokoordinaattori. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta keskustellaan oman HOPS-opettajan kanssa. HOPS-tapaamisia on ensimmäisen vuoden aikana useita. Ensimmäisen vuoden jälkeen HOPS-ohjaus painottuu aineopintojen seminaarin yhteyteen. Vastaavasti maisteriopintojen alussa laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma ja opintojen ohjaus nivoutuu yhteen pro gradu -työn ohjauksen kanssa. Ohjauksen kokonaisuus on kuvattu tutkinto-ohjelman ohjaussuunnitelmassa.

Opinnoissa eteneminen

Tutkintoa koskevat määräykset.

Kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja maisterintutkinnon kaksi vuotta. Opintojaksojen paras suoritusjärjestys on niiden esittelyjärjestys opetussuunnitelmassa. Tarkemmat edeltävyyssäännöt on kuvattu kunkin jakson kuvauksessa. Perus- ja aineopinnot koostuvat enimmäkseen kaikille yhteisistä opintojaksoista. Syventävissä opinnoissa on kaikille yhteisen osuuden lisäksi erikoistumisvaihtoehtoja ja opintojen painottamismahdollisuuksia opiskelijan työelämäintressien mukaan. Syventävien opintojen erikoistumisopinnot voi koota oman kiinnostuksensa mukaisesti. Opiskelija voi erikoistua syventävissä opinnoissaan esim. suomi toisena ja vieraana kielenä -opetukseen tai työelämäviestintään ja kielikonsultointiin.

Kokonaismerkinnät

Opiskelijalla on vastuu oman opintosuoritusrekisterinsä seuraamisesta. Opintokokonaisuuksista haetaan kokonaismerkintä, kun kaikki kokonaisuuteen vaadittavat suoritukset ovat rekisterissä. Kokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja kokonaismerkintöjen antajat nimetään vuosittain opetusohjelmassa. Perus-,  aine-, ja syventävistä opinnoista annetaan kustakin kokonaisarvosana, joka on arvosanalla 1–5 arvioitujen opintojaksojen opintopistemäärän mukaan painotettu keskiarvo. Kandidaatintutkielma lasketaan mukaan aineopintojen ja pro gradu -tutkielma syventävien opintojen kokonaisarvosanaan samalla tavalla kuin muutkin opintojaksot.

Opinto-oikeus

Tutkinto-ohjelmaan valitut omat opiskelijat saavat opinto-oikeuden sekä suomen kielen kandidaatti- että maisteriopintoihin. Kandidaatintutkinnon tai vastaavat opinnot muissa korkeakouluissa tai tutkinto-ohjelmissa suorittanut voi hakeutua suoraan maisteriopintoihin. Hakemusten arvioinnin yhteydessä päätetään mahdollisista siltaopinnoista tapauskohtaisesti.

Työelämäyhteydet

Suomen kielen tutkinto-ohjelmasta valmistuneet filosofian maisterit toimivat työelämässä usein opetustehtävissä, viestinnän ja kielikonsultoinnin ammattilaisina, tutkijoina ja kielen asiantuntijoina. Suomen kielen opinnot kehittävät viestintä-, yhteistyö- ja projektinhallintataitoja, kykyä analysoida kompleksisia kielellisiä ja kulttuurisia ilmiöitä sekä taitoa hakea, tuottaa ja hyödyntää asiantuntijatietoa. Nämä taidot antavat erinomaiset valmiudet toimia monenlaisissa akateemisissa tehtävissä yhteiskunnan eri aloilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi tähtäävät opiskelijat sisällyttävät tutkintoonsa kirjallisuustieteen perus- ja aineopinnot, tietyt puheviestinnän opinnot sekä aineenopettajakoulutukseen kuuluvat kasvatustieteen opinnot, joihin sisältyviin pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen opintojen kuluessa. Aineenopettajan pätevyyteen kuuluvista opinnoista on tarkempi kuvaus opiskelun oppaassa. Suomi toisena kielenä -opettajaksi tai suomi toisena kielenä -alan asiantuntijatehtäviin tähtäävät voivat kartuttaa työelämässä tarvittavia asiantuntijataitojaan sisällyttämällä syventäviin opintoihinsa suomi toisena ja vieraana kielenä -opintokokonaisuuden. Viestintä- ja kielikonsultointitehtäviin valmentaa puolestaan (samoin syventäviin opintoihin sisällytettävä) työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin opintokokonaisuus. Kumpaankin alaan erikoistumisen voi halutessaan aloittaa jo kandidaatin tutkinnossa. Ammatillista suuntautumista tuetaan tutkintoa rakentaessa  myös valinnaisilla opinnoilla. Tampereen ylipistossa suomen kielen ammattilaiselle sopivia valinnaisia opintoja voi löytyä kaikkien yksiköiden koulutustarjonnasta. Kieli-, kirjallisuus- ja kasvatustieteiden ohella hyötyä voi olla esimerkiksi kauppatieteiden, hallintotieteiden ja politiikantutkimuksen, informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median, journalistiikan ja viestinnän, mediakasvatuksen, filosofian, sosiaalityön, psykologian tai sosiaalitieteiden opinnoista.

Suomi toisena ja vieraana kielenä -kokonaisuus sopii erikoistumisalueeksi erityisesti niille opiskelijoille, jotka tähtäävät opettajiksi, sillä jokainen suomen kielen opettaja kohtaa nykyään työssään suomea toisena kielenä käytäviä oppijoita. Toisaalta yhteiskuntamme jatkuva kansainvälistyminen aiheuttaa sen, että suomi toisen kielenä -alan asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän myös muissa tehtävissä, esimerkiksi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä  ja koulutuksen suunnittelussa. Työelämäviestintä ja kielikonsultointi -kokonaisuus  antaa valmiudet sekä työelämän viestintäkäytäntöjen tutkimiseen että käytännön kieliammattilaistyöhön erilaisissa liike-elämän, julkisen hallinnon ja kolmannen sektorin organisaatioissa.

Opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa myös harjoittelun. Harjoittelun voi suorittaa erikoistumisopintojen yhteydessä tai muulla alaan liittyvällä tavalla. Harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla, esimerkiksi suomen kielen opetuspisteissä ulkomaisissa yliopistoissa.

Tutkinto-ohjelman tutkijakoulutus nivoutuu suomen kielessä tehtävään tutkimukseen, jota tehdään mm. lasten ja nuorten kielen kehityksestä, puhutun ja kirjoitetun kielen variaatiosta, suomen kielen käytöstä ja oppimisesta toisena kielenä sekä tekstien ja keskusteluiden tehtävistä ja muotoutumisesta yhteiskunnan eri alueilla.

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Keskeinen osa kieliammattilaisen osaamista on ymmärrys siitä, miten monimuotoisia maailman kielet ovat ja miten kieli ja kulttuuri ovat kytköksissä toisiinsa. Erityisesti tältä kannalta suomen kielen tutkinto-ohjelma johtaa opiskelijaa myös kansainvälistymiseen. Kaikki tutkinto-ohjelman opiskelijat oppivat arvioimaan kielen, kognition, kulttuurin ja ympäristön suhteita, ja maisteriopintojen aluksi opiskellaan suomen ja maailman kielten suhdetta ja suomen kielen asemaa yhteiskunnassa.

Kansainvälistymisopintoja voi suorittaa mm. opiskelijavaihdossa yksikön tai yliopiston vaihtokohteissa, toimimalla kv-tuutorina tai suomi toisena ja vieraana kielenä -opintokokonaisuuden yhteydessä. Suomen kielen opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakeutua harjoitteluun Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteisiin ulkomaisiin yliopistoihin.

Kansainvälistymiskokonaisuuteen soveltuvat tutkinto-ohjelman opintojaksot on merkitty opetussuunnitelmaan.

Suomen kieli valinnaisina opintoina

Suomen kielen tutkinto-ohjelman opinnot ovat avoimia myös muille opiskelijoille. Yliopistollinen suomen kielen opiskelu vaatii kykyä kielelliseen analyysiin sekä koulukieliopin oppisisältöjen tuntemusta (peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman mukaisesti). Ennen opintojen aloittamista voi koulutietojen tueksi halutessaan tutustua johonkin suomen kielen peruskielioppiin, esim. Leino, Pirkko 1999. Suomen kielioppi. Otava  tai Ikola, Osmo 2001. Nykysuomen opas. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 65.

Valinnaisina opintoina voi suorittaa perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op, syventävät opinnot 60 op, suomi toisena ja vieraana kielenä -erikoistumiskokonaisuuden tai työelämäviestintä ja kielikonsultointi -erikoistumiskokonaisuuden. Erikoistumiskokonaisuuksien opintojaksoille on muutamia paikkoja muille kuin suomen kielen omille opiskelijoille. Opinnot aloitetaan jaksosta SUOP1 Äänne- ja muoto-oppi, joka tulee suorittaa ennen muita perusopintojen jaksoja (poikkeuksena VIROP1 Viron peruskurssi, joka on kaikille vapaita opintoja). Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi tulee suorittaa kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yhteisistä opinnoista opintojakso LTLY01 Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet.

Viestintätieteiden tiedekunta